Terveys ja hyvä olo

Paikka, jossa inhoan itseäni eniten

Viime viikon perjantaina olin Ompeluseuran järjestämillä Upea ura -festareilla. Joku…

Viime viikon perjantaina olin Ompeluseuran järjestämillä Upea ura -festareilla. Joku saattoikin nähdä Instagram Storyni, jotka voit vieläkin katsoa kohokodistani.

Yksi asia, joka ei tavallaan liittynyt uraan, vaan oikeastaan koko elämään, oli Starian RPA ja AI -johtajan Merja Ficherin kommentti.

Joka kerta, kun häntä on hieman jännittänyt painaa enteriä, jotain mahtavaa on tapahtunut.

Lause jäi pyörimään päähäni. Ja allekirjoitan sen täysin. Kun olen kirjoittanut vaikeista aiheista, kuten masennuksestani, kehonkuvastani, ylipainostani, twerkkauksesta, laihdutuksen haasteista tai siitä tähän astisista teksteistäni kaikkein vaikeimmasta eli salakuvaukseta, olen pelännyt enterin painamista. (Olin vielä ajatellut, että aivan kaikesta muusta voin blogissani kirjoittaa, mutten siitä salakuvauksesta.) Olen kelannut päässäni kaikki kauhuskenaaniot ja kammonnut sitä, mitä julkaisemisesta voi seurata.

Sillä hetkellä, kun olen painanut enter ja juttu on mennyt julki, sisälläni on kihelmöinyt.

Joka ikinen kerta te olette ottaneet tekstini ja minut avosylin vastaan. Silloin olen suunnattoman helpottunut. Aiheeseen liittynyt häpeä on hävinnyt heti ja minulla on voimakas olo. Eipä saanut tämäkään pirulainen minua murskattua. En lyhistynyt sen alle.

Nyt on taas sellainen hetki, että vähän jännittää. Oletteko jo kyllästyneitä aiheeseen? Onko tämä liian intiimiä?

Pukuhuoneoksennus

Oksensin teille viime syksynä, miten sovituskoppi ja liian pienet ulkoiluhousut saivat minut paniikkihäiriön ja itkupotkuraivarin partaalle. Teksti syntyi heti kauhukokemuksen jälkilöylyissä, kun vielä nikoittelin itkemisen takia.

Nyt on käsillä samanlainen hetki.

En ole nukkunut kunnolla viikonlopun jälkeen. Olin pitkästä aikaa lauantaina ulkona ja hytkyin kesäyössä aamuun asti. En ole harrastanut näitä iltoja juurikaan, koska a) alkoholi tuhoaa palautumisen ja yöunet ja b) olen väsynyt koko seuraavan viikon, mikä aiheuttaa voimakasta vitutusta, ihmisvihaa, treeniskippailua, kyltymätöntä jäätelöhimoa ja itsesäälissä rypemistä.

Lisäksi mulla on hyvin kivulias ovulaatio. Siitä sitten laskettelen menkkoihin asti turvonneena, tissit pinkeinä ja vatsa kipeänä ja kouristellen. Nyt ollaan vedetty tätä mäkeä pari viikkoa ja menkat häämöttää parin päivän päässä.

Ja vielä kirsikkana kakun päällä mulla on akuutti lomantarve.

Okei, eli lähtöasetelma on tämä: viikon kestänyt darra + PMS.

Sitten lähden epätoivoisena etsimään työpäivän jälkeen joko kenkiä tai uutta mekkoa lauantaisiin häihin. Näin hyvissä ajoin kahta päivää ennen juhlia.

Löydän kaupasta pari mekkoa ja ihanan haalarin ja hiivin pukukoppiin. Kyseessä on pukukoppi, josta olen poistunut aika monta kertaa aiemmin itkua pidätellen.

Sitten kuoriudun alusvaatteisilleni ja hätkähdän.

En ole viime aikoina juuri tutkinut itseäni peilistä –  ainakaan alusvaatteisillani. Olen vältellyt sovituskoppeja, tai itseasiassa kauppoja, koska yritän säästää rahaa. Tosin huonolla menestyksellä, mutta ei nyt eksytä aiheesta enempää.

Ja alusvaatteiden ja peilin pesäero on tehnyt hyvää, suosittelen. Enkä muutenkaan ole juuri hengaillut peilien kanssa. Kuntosali on vaihtunut TFW:iin, eikä kyseisillä saleilla ole peilejä. Tanssitunneilla on joo peilit, mutta siellä olen oppinut katsomaan itseäni jo ihaillen.

Mutta nyt mä olen kuin peilien väijytyksen kohteeksi joutunut peura. Silmiini iskee yksi selluliittimohkura tuolta ja toinen täältä. Onko tuo selkämakkarakin vielä olemassa? Vedän äkkiä spagettiolkaimisen kesämekon muhkuroiden peitoksi. Äh, paskalta näyttää, totean. (jes, täähän alko hyvin!)

Revin haalarin ylleni ja katson jälleen lopputulosta. Pyörin ympyrää ja löydän yhä uusia haukuttavia ruumiinosia.

Poistun sovituskopista itkua niellen ja totean myyjälle nöyrästi hymyillen, että ei nämä olleet ihan mun tyylisiä. Ja olen jälleen varma, että myyjä miettii, että niin, sä et vain mahtunut meidän vaatteisiin, punkero.

Takapakki kuuluu kehitykseen

Yksi askel eteen, kaksi taakse. Niinhän sitä sanotaan.

Viimeksi eilen puhuin miespuolisen ystäväni kanssa kehopositiivisuudesta. Hän on tanssija/näyttelijä, joka joutuu työskentelemään paljon kehonsa kanssa ja kestämään siitä kritiikkiä. Sovimme, että hän kirjoittaa aiheesta pian blogini ensimmäisen vieraskynän. Ehdotin hänelle, jutun rungoksi sitä, että hän aloittaa kertomaan, millaista arvostelua on kohdannut ja päättää tekstin siihen, että miten nyt on sinut itsensä kanssa.

Hän kommentoi, että entä jos en vielä ole.

Olin hetken hiljaa ja sanoin, että no, kerro ainakin, mihin asti olet päässyt.

Niin, en minäkään ole vielä sinut itseni kanssa, vaikka siitä paljon kirjoitankin. Tuskin meistä kukaan on koskaan täysin valmis ja eheä. Meissä on säröjä, jotka välillä voimistuvat, vaikka luulit niiden jo korjaantuneen.

Voin kehossani huomattavasti paremmin kuin vuosi sitten. On hetkiä, kun todella nautin kehostani ja pidän sitä kauniina. Ryhtini on suoristunut ja koen olevani itsevarmempi ja seksikkäämpi kuin vuosiin. Olen oppinut tällä matkalla suunnattoman paljon itsestäni. Sisäinen kriitikkoni on suurimman osan ajasta lomalla jossain Siperian peräkylillä.

Mutta sitten tulee hetkiä, jolloin paha olo ryöpsähtää lähes lamauttavana ja haluaisin hakata makkaroitani, että ettekö te nyt tajua lähteä. Kriitikko kuiskii, että mitä, erehdyitkö jo uskomaan, että oikeasti näyttäisit paremmalta.

Vuosi sitten olisin jäänyt tähän oloon vellomaan. Mutta nyt tiedän, että tämäkin menee ohi. Kaikki menee ohi. Mikään ei ole pysyvää, ei edes paha olo.

Paikka, jossa inhoan itseäni eniten

<3: Inka I

FACEBOOK / INSTAGRAM / TWITTER

Lue myös:

Romahdus sovituskopissa – kun pylly on liian iso

Miksi inhoan kehoani?

Miksi olen ylipainoinen?

Näin masennus näkyi minussa – tarina siitä, kuinka katosin

Näin opin hyväksymään kehoni tässä ja nyt

8 Kommentit

  • Pipu kesäkuu 7, 2018 at 8:48 pm

    Pitäskö hän sitten laihduttaa jos itsekin tietää, että vaatteet ei näytä hyvältä?

    Vastaa
    • E kesäkuu 8, 2018 at 10:00 pm

      Inka näyttää aina upealle❤ Nainen, jolla on mieletön tyylitaju ja osaa korostaa upeasti parhaita puoliaan! Paino on ihan yhdentekevää, saisi moni ottaa Inkasta mallia!

      Vastaa
      • Inka I kesäkuu 10, 2018 at 3:29 pm

        Voi kiitos, ihana E! <3 Vetipä meikäläisen sanattomaksi. Mielettömän kauniisti sanottu! Ja paino todellakin on yhdentekevää.

        Vastaa
    • Inka I kesäkuu 10, 2018 at 3:34 pm

      Hei Pipu! Kiitos kommentistasi, mutta et ilmeisesti ymmärtänyt tekstin pointtia tai tulkitset sen tahallasi väärin. Tiedän näyttäväni useimpina päivinä hyvältä ja vaatteet kauniilta ylläni. Välillä tulee huonoja päiviä, jolloin tyytymättömyys kehoa kohtaan nostaa päätään.

      Kiitos laihdutusvinkistä. Tiedostan asian kyllä itsekin, kiitos. Laihduttaminen ei vain kaikilla onnistu pelkällä tahdonvoimalla ja vaikka olenkin ollut huomattavasti hoikempi, en ole silti ollut tyytyväinen kehooni. Siksi haluan arvostaa kehoani nyt, tässä hetkessä.

      Vastaa
  • Maria kesäkuu 7, 2018 at 9:07 pm

    Siis pakko kysyä tuosta ovulaatiosta!! Kestääkö sinulla se ovulaatiokipu monta päivää vai vain hetken? Mulla tuntuu, että kestää useita päiviä,jos tää nyt sitä taas on (sopis kyllä kun n.2 vk kuukautisista) :( Mulla vasta nyt synnytyksen jälkeen muuttunut ihmeen kivuliaaksi ja menkkakivut vastaavasti melkeen loppunut..

    Vastaa
    • Inka I kesäkuu 10, 2018 at 3:32 pm

      Hei Maria! Kestää useamman päivän, joskus jopa itse menkkoihin asti. Menkkakipujen eka päivä on paha mutta yleensä siis ovulaatiokivut ovat paremmat. Mulla on takana kohdunulkoinen raskaus, jonka jälkeen kivut voimistuivat todella paljon varsinkin oikeassa munajohtimessa, jossa raskaus oli.

      Otin noin vuosi sitte kipuihin hormonikierukan, joka on hieman auttanut. Lisäksi syön buranaa/miranaxia.

      Eräs ystävänikin sanoi, että synnytyksen jälkeen hänelläkin ovulaatiokivut ovat pahemmat kuin menkkakivut, erikoista!

      Vastaa
  • Jj kesäkuu 7, 2018 at 11:05 pm

    What would Inka do ❤️

    Vastaa
    • Inka I kesäkuu 10, 2018 at 3:30 pm

      Voi, ihana! <3 <3

      Vastaa

    Leave a Comment

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

    • Olin käsittelemässä tätä kuvaa, kun tajusin sen menevän pilalle muokkaamisesta. Jotkut hetket on vaan täydellisiä just sellaisina kuin ne on. Juuri sellaisine sävyineen ja rosoineen kuin ne ikuistamishetkellä sattuu olemaan. Tää oli just sellainen. Mä en oo ehkä se visuaalisin instagrammaaja mut pyrin jakamaan niitä arjen tavallisia mutta silti pysäyttäviä hetkiä.
#camping #trekking #trekkinglovers #noux #nuuksionationalpark #nationalpark #outdoors #outdoorfinland #naturelovers #natureaddict #naturephotography #naturephoto #visitfinland #visitespoo #morningview #breakfasttime #luontoonfi #luonto #luontoon #shotoniphone #suomiretki
    • Huomenta 🍃 Tähän maisemaan sain herätä viikonloppuna.
#camping #trekking #noux #nuuksio #nuuksionationalpark #nationalpark #outdoors #outdoorfinland #naturephotography #visitfinland #morningview #natureaddicts #naturelovers #luontoonfi #luontoon #shotoniphone #suomiretki #visitespoo
    • Parhaat kesäreissut (tai reissut ylipäätään) on yleensä ne, kun pääsen lähelle luontoa. Me tehdään kesäisin paljon päiväreissuja, esimerkiksi Vallisaareen, jotta saa hetken hengähtää.
Huomenna me lähdetään ekaa kertaa Nuuksioon koko viikonlopuksi. Jokainen solu mussa huutaa luontoon. Kaupungin aistiärsykkeiden jatkuva tulva uuvuttaa ja ahdistaa. Kaipaan sitä tunnetta, kun hiljaisuus tuntuu ihan fyysisesti korvissa. Tiedättekö?
#nature #naturelovers #natureaddicts #camping #hiking #trekking #outdoors #outdoorlover #summervacation #cityescape #visitespoo #visitfinland #outdoorfinland #nationalpark #nuuksio #nuuksionationalpark #noux #luontoonfi #luontoon #suomiretki #naturephotos #tbt #tb #vallisaari
    • ”Kaikki on ihan hyvin, kun asiat on huonosti. Sitten vasta on paniikki, kun asiat on niin hyvin, että on jotain menetettävää,” sanoo @henripulk @imagelehti.
Täällä samat kelat. Niinku mm. mun terapeutti ja ”shamaani” ovat sanonu: mä en oikein osaa elää onnellisena. Se tuntuu uudelta maaperältä, pelottavalta. Ahdistavalta. Aina pitää kehittää joku ongelma. Koska tutumpaa, helpompaa ja turvallisempaa on loihtia hammashymy huulille ja elää samalla omassa salaisessa, synkässä maailmassaan. Mä oon myös miettinyt, että kuoleeko mun luovuus jos päästän irti surumielisyydestä. Tän mun shamaanin mukaan sitten se luovuus vasta todella avautuu. Kun sä oot vaan tässä ja nyt, irti surusta etkä surkuttele mennyttä tai tulevaa. Mä oon päättänyt nyt pysyä tällä uudella maaperällä. Aika jännää. Kyllä se ahdistus on silti melko säännöllinen vieras. Tosin harvemmin se ovesta sisään pääsee. Mutta Paprun sanoin: ”Mitä luulet, onko enemmän ihmisiä, joita ahdistaa, vai sellaisia, joita ei ahdista?” Ainakaan me ei olla yksin.
#mondaythoughts #happiness #sharingiscaring #melancholy #beauty #anxiety #bittersweet #kaikkionhyvin #paniikki
    • Tässä smoothie, johon mieheni rakastui. Sanottakoon, ettei hän ole normaalisti todellakaan mikään smoothien fani 😅 Mutta tämä viiden raaka-aineen smoothie on kuin kermainen pirtelö 💜 Nappaa resepti blogista, suora linkki biossa!
#blogpost #inkaicom #inkai #blueberries #smoothies #smoothielover #smoothieoftheday #breakfast #sundaybreakfast #brekkie #breakfasttime #lazysunday #slowmorning #instafood #foodgram #healthyfood #healthyrecipes