Miksi olen ollut hiljaa?
Viimeiset pari viikkoa olen ollut niin blogin kuin somen puolella hiljaa. Yritän nimittäin elää, kuten kirjoitan. Hyvinvointi ja terveys ovat tärkeysjärjestyksessäni ensimmäisellä sijalla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että joistain asioista on joskus luovuttava. On osattava todella kuunnella itseään.
Kevät oli yksi elämäni pahimmista. Kärsin pahasta unettomuudesta, menetin erittäin läheisen isoisäni ja olin lähellä uupumista.
Työskentelen Aller Medialla digisisältöjen toimituspäällikkönä. Olen ollut media-alalla lähes 10 vuotta ja rakastan sitä. Kirjoittaminen on intohimoni ja sisältöjen parissa työskentely saa minut liekkeihin. Mutta intohimotyö on myös kuluttavaa varsinkin kaltaiselleni turhan tunnolliselle ja pedantille tekijälle.
Kesäkuussa vastuuni töissä laajenivat ja aloin vastata myös yrityksen vaikuttajasisällöistä, kuten Idealistan ihanista bloggaajista. Uusi vastuu ja kesälomatuuraukset väsyttivät ja päällä oli jo raskas kevät.
Sain selätettyä jo pahimman unettomuusjakson mutta kesäkuussa huomasin taas tuijottelevani yöllä kattoon. Viimeisellä viikolla ennen lomaa tein varmasti monelle pienen mutta itselleni ison päätöksen, jolla on minulle laajempi merkitys.
Kesäloma uusiksi
Olen jo vuosia aloittanut kesälomani Ilosaarirockissa ja jatkanut Joensuusta isovanhempieni luokse Lieksaan. Olen tavallisesti pyörinyt ympäri Itä-Suomea parisen viikkoa ystäviä tapaamassa.
Nyt kuitenkin peruin Ilosaarirockin. Olen tehnyt sen kerran aiemmin, kun kärsin pahoista paniikkikohtauksista. Nyt tein sen väsymykseni takia. Samalla päätin pitää taukoa niin täältä kuin somesta ja antaa kovalevyni tyhjentyä.
Kaverini meidän Ilosaarirock-jengistä sanoi nostavansa hattua, kuinka hyvin osaan priorisoida omaan hyvinvointiin.
Ja se on se pieni mutta silti niin mullistavan iso asia, joka minussa on tapahtunut viimeisten vuosien aikana. Se tarkoittaa välillä sitä, että hauskoista jutuista on jäätävä pois. Jotta olisi sitten voimia kokea niitä myöhemmin.
Nyt aloitin lomani rauhallisella mutta voimauttavalla viikonlopulla puolisoni kanssa ja vietimme kolmen päivän treffit Vallisaaressa, dinnerillä ja rantsussa. Sain lähteä isovanhempieni tai siis isovanhempani luokse Lieksaan edes hieman levänneenä. Muuten olisin raahautunut mummoni luokse kolmen yön rälläyksen ja valvomisen jälkeen ihmisrauniona. Kyseessä oli kaiken lisäksi rankka kohtaaminen, sillä menin hänen luokseen ensimmäistä kertaa isoisäni kuoleman jälkeen.
Somehiljaisuus pisti miettimään
Nyt olen palaamassa Itä-Suomen kierrokseltani Helsinkiin. Vaikka ehkä toivoin muuta, olen kuitenkin nukkunut todella huonosti, syönyt liikaa jätskiä ja juonut liikaa viiniä. Siltikin voin paljon paremmin kuin pari viikkoa sitten. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä, että kuuntelin itseäni. Olen myös ollut mahdollisimman paljon luonnossa, pitänyt hieman taukoa treenistä palautuakseni, nauranut ja unelmoinut, leikkinyt ihanien kummilasteni kanssa, puhaltanut isoja saippuakuplia ja tanssinut aamuyöhön.
Toki minulla on huono omatunto, etten ole kirjoittanut tänne mitään, koska koen bloggaajana sitoutuvani yleisööni ja kanaviini mutta toisaalta tauko on pistänyt miettimään todellisia syitä, miksi kirjoitan blogia tai päivitän some-kanaviani. Haluanko vain huomiota ja kuvittelenko, että joku on kiinnostunut elämästäni? Kynnykseni kirjoitamiseen alkoi nousta ja aloin jopa tuntea hieman häpeää. Toruin itseäni siitä, mitä oikein kuvittelen itsestäni. Ihan kuin joku olisi todella kiinnostunut niin paljon minusta, että on kaksi viikkoa odottanut sormet ristissä, että kirjoittaisipa se Inka.
Mutta päädyin kuitenkin siihen tulokseen, että elän kirjoittamisesta ja sisällöistä. Tarinoista. Ja olen kiitollinen, kun te näitä luette.
Nyt lähden viikonlopuksi ystäväni kanssa ruokamatkalla Tallinnaan ja ensi viikolla palaan uusin tarinoin. Niitä onkin vielä paljon kirjoitettavana.
Ihania kesäpäiviä. Älkää tehkö mitään, mikä ei tunnu hyvältä juuri nyt.
Puolisoni otti nämä kuvat ollessamme heinäkuun alussa hänen mökillään Haminassa. Se oli mieletön viikonloppu luonnon lähellä, josta kuulette vielä joskus lisää.
Lue myös:
Kuinka viettää oikeasti palauttava kesäloma?
Unettomuus – kun elämästäni tuli helvettiä
Inka I