Artikkelin Kun suru yllättää kommentit https://inka-i.com/2018/07/08/kun-suru-yllattaa/ Tervetuloa mielen kylpylään! Wed, 18 Mar 2020 13:24:22 +0000 hourly 1 https://wordpress.org/?v=5.7.12 Kirjoittaja: Inka I https://inka-i.com/2018/07/08/kun-suru-yllattaa/#comment-1041 Tue, 31 Jul 2018 08:28:46 +0000 https://inka-i.com/?p=2152#comment-1041 Vastauksena kommenttiin Hanna.

Oi kiitos Hanna <3 Kaunis kommentti ja ihania sanoja, kiitos. Olen pahoillani menetyksestäsi. Tunteesi kuulostavat todella tutuilta. Olin nyt ensimmäistä kertaa isoisäni luona hänen hautajaistensa jälkeen. Nukuin hänen työhuoneessaan ja mietin, että tuntuu kuin hän olisi matkalla. Vielä hän tulee takaisin. Ei sitä vieläkään oikein ymmärrä, että toinen on todella poissa.

Kiitos vielä ja halauksia ja voimia sinulle kaipuuseen <3

]]> Kirjoittaja: Hanna https://inka-i.com/2018/07/08/kun-suru-yllattaa/#comment-1036 Mon, 30 Jul 2018 06:35:00 +0000 https://inka-i.com/?p=2152#comment-1036 Hei Inka – kiitos myös minun puolestani kauniista tekstistäsi. Osasit hienosti kertoa juuri sen sydäntä raastavan tunteen jonka kokee kun läheinen on poissa ja kuinka epätoivoinen on se olo, kun muut eivät ymmärrä surun ja kaipauksen määrää. Minä menetin oman isäni 5kk saattohoitojakson jälkeen pari vuotta sitten. Isä oli 75vuotias ja minulle äärimmäisen läheinen. Puhuin joka päivä hänen kanssaan puhelimessa ja isän kanssa pystyin puhumaan syvällisesti kaikesta. Minulla on yhä toisinaan sellainen olo, että kun kaupan kassajonossa tapaan saman ikäisen vanhan miehen, jolla on samantapaiset vaatteetkin (mm monitaskuliivi ja kauluspaita) niin mieleni tekisi kysyä lupaa halata. Suru kestää kauan, mutta se muuttaa muotoaan, Jokainen hetki muistuttaa menetyksestä tai siitä, kun en voi kertoa hänelle mitä minulle kuuluu juuri tänään. Voimia sinulle suruusi – sinä olet oikeutettu tunteisiinsa niin kauan kun se sinulta vaatii. Muut eivät voi ymmärtää sitä rakkauden ja kaipauksen määrää, sillä heillä ei ole sitä kauneutta mitä sinä olet kokenut.

]]> Kirjoittaja: Inka I https://inka-i.com/2018/07/08/kun-suru-yllattaa/#comment-979 Mon, 16 Jul 2018 08:33:15 +0000 https://inka-i.com/?p=2152#comment-979 Vastauksena kommenttiin Siiri.

Hei Siiri <3 Kiitos todella paljon tarinastasi ja sanoistasi. Kiitos osanotosta. Se voi olla, ettei suhdettamme ymmärretty.

Olen pahoillani kuullessasi kokemuksestasi. Kuulostaa valitettavan tutulta. Tulee avuton ja turhautunut olo, kun näkee sen oman rakkaan katoavan. Se, kun yhteys toiseen katoaa, on pahin isku. Voimia todella paljon! <3

Niin hän onkin, se on ihan totta. Kiitos paljon! Juuri junassa menossa ja jännittää kyllä. Mutta eiköhän se tee hyvää.

]]> Kirjoittaja: Siiri https://inka-i.com/2018/07/08/kun-suru-yllattaa/#comment-968 Mon, 09 Jul 2018 18:59:34 +0000 https://inka-i.com/?p=2152#comment-968 Olipas kaunis teksti! <3 Kiitos kun jaoit sen täällä blogissa ja osanotot isoisäsi poismenosta <3
Todella kurja kuulla että suruasi ja kaipuutasi on vähätelty. Ehkä kyseiset henkilöt eivät ole ymmärtäneet sinun ja isoisäsi välistä, läheistä ja erityislaatuista suhdetta. Voin tavallaan samastua kokemukseesi, sillä omalta papaltani (jonka nimi on myös Osmo) leikattiin aivokasvain, ja leikkausten jälkeisten komplikaatioiden jälkeen hän ei ole palautunut "omaksi itsekseen". Lääkkeiden takia ruoka ei maistu, ja tästä syystä hän on kuihtunut lähestulkoon käveleväksi luurangoksi. Muistan kun sain tietää, ettei pappa ehkä koskaan palaudu ennalleen, itkin ja itkin. En tiedä pystyikö kukaan läheiseni ymmärtämään suruni määrää, sillä suhteeni pappaani (ja myös mummooni) on lapsesta saakka ollut todella läheinen.

Vaikka isoisäsi ei ole fyysisesti täällä, on hän aina kuitenkin kanssasi mihin ikinä menetkään, meinaan sydämessäsi <3 Voit kirjoittaa hänelle kirjeitä tai runoja, johon purat ikävää ja surua.

Voimia Inka mummola-matkalle <3

]]>