Perhe ja suhteet

Isätön

Tämä on nyt ensimmäinen isänpäivä, jolloin (alitajuisesti aloin muuten kirjoittaa…

Tämä on nyt ensimmäinen isänpäivä, jolloin (alitajuisesti aloin muuten kirjoittaa isoisänpäivä) en soita onnitteluja isoisälleni. Korjaan, toinen. Sillä viime isänpäivänä hän oli jo hoitokodissa mutta eli omassa maailmassaan. Yhteydemme oli katkennut eikä hänelle tainut edes olla puhelinta, johon soittaa.

Isoisäni menehtymisen takia tämä tekee erityisen kipeää, mutta olen inhonnut tätä päivää niin kauan kuin muistan. Koen voimakasta ulkopuolisuuden ja tyhjyyden tunnetta. Tänäänkin katselin, kuinka perheet vaelsivat iloisesti höpötellen ravintola Eliteen juhlalounaalle. Puolisoni lähti viemään kirjalahjaa omalle isälleen.

Isoisäni oli lähimpänä isähahmoa, mitä minulla on ollut. En nimittäin tunne biologista isääni.

Lapsuus isättömänä

Päiväkodissa ja ala-asteella askarreltiin isänpäiväkortteja. Inhosin niitä hetkiä, sillä en voinut kirjoittaa korttiin Paljon onnea, isä. Paikkasin sanan isoisälläni tai isäpuolellani, joka oli minulle toki tärkeä läheinen, muttei kuitenkaan se minun isäni. Minua hävetti isättömyyteni. Se oli 90-luvun alussa vielä tabu.

Äitini on puhunut biologisesta isästäni lapsuudesta saakka. Suhde oli lyhyt ja isäni tietoinen äitini raskaudesta. Mutta hän pysyi poissa.

Pitkään halusin sulkea koko ihmisen pois, mutta sisukaluissani ammottanut aukko alkoi tuntua lamauttavalta.

Haaveilin salaa siitä, että joku päivä löytäisimme toisemme ja hän hukuttaisi minut syleilyynsä, pyytäisi anteeksi elämänsä isointa virhettä ja menetettyjä vuosia. Hän esittelisi minut perheelleen ja toisille isovanhemmilleni, jotka hymyillen toivottaisivat minut tervetulleeksi.

Teini-iässä halusin tietää isäni henkilöllisyyden mutta pelkäsin niin paljon haaveeni särkymistä, etten uskaltanut tehdä asialle mitään vuosiin.

Ei vastausta

Mutta aukko, tyhjyys, kasvoi kasvamistaan.

Kuusi vuotta sitten puhuimme äitini kanssa asiasta. Hän kertoi lisää tästä tuntemattomasta miehestä, jota niin kipeästi kaipasin. Äiti oli selvittänyt, missä hän asuu ja työskentelee.

Keräsin kauan rohkeuttani, kunnes laitoin hänelle sähköpostin hänen työmeiliinsä. Sanoin, kuka olen ja jotta voisin jatkaa eteenpäin, haluaisin vain varmistuksen siitä, että hän on se, ketä etsin. En vaatinut mitään.

Odotin pitkään. Ei vastausta.

Pyörittelin päässäni lukemattomia vaihtoehtoja: Hän ei ole se, keneksi häntä luulen, mutta hän päätti olla välittämättä hädästäni ja olla vastaamatta. Hän on todella isäni, muttei halua olla kanssani tekemisissä. Hän pelkää. Hänellä on perhe. Tai häntä ei vain kiinnosta. Hän on lukenut viestin ja poistanut sen heti.

Keräsin vielä rohkeuteni rippeet ja soitin hänen työpaikkansa vaihteeseen. Kun vaihteesta kysyttiin, kenelle yhdistetään, suljin luurin.

Parempi isätön kuin huono isä?

Moni ystäväni on yrittänyt rohkaista minua ottamaan häneen uudelleen yhteyttä, marssimaan hänen kotiovelleen. Mutta mitä sitten tapahtuisi? Lapsuudesta asti mukana kantamani haavekuva isäni lämpimästä halauksesta voisi lopullisesti rikkoontua. Se on saanut jo pahoja säröjä ja on enää juuri ja juuri kasassa. Pidän siitä silti väkisin kiinni, koska haave tuo turvaa.

Ehkä naiivia ja muutamat ovat sanoneet minulle, että saisin olla kiitollinen, kun minulla ei ole ristinäni huonoa isää. Mutta onko se pahempi kuin tämä tyhjyys?

En tiedä. Mutta ei niitä ole mielestäni tarvetta arvottaa.

Isa

Huom. Tällä kirjoituksella en missään nimessä halua sanoa, että lapsella kuuluu olla isä ja äiti. Perhemuoto voi olla mikä vain, kunhan lapsella on turvalliset ja rakastavat aikuiset ympärillään. 

<3: Inka I

FACEBOOK / INSTAGRAM / TWITTER

Lue myös:

Miltä tuntuu, kun isoisälläni on Alzheimer?

Kun suru yllättää

Suru, joka vei pohjan kaikelta

2 Comments

  • Mira November 11, 2018 at 8:30 pm

    Hei Inka! Olen huomannut, että meissä on paljon samaa. Ihana, että kirjoitat myös henkilökohtaisista asioista.
    Olen myös isätön. En myöskään tuntenut biologista isääni. Meidän perheessä ei puhuttu eikä edelleenkään puhuta asioista. En siis tiennyt oikeasta isästäni mitään. Minulla oli kuva hänestä ensimmäisestä joulustani, kun olin hänen sylissään noin 2kk vanhana. Sen jälkeen ei mitään. Muistaakseni tapasin häntä harvakseltaan noin kouluikään saakka. Muistan sen ahdistaneen minua (en tosin tiedä onko nämä aitoja muistoja vai unta). Jossain vaiheessa kuulin ylipuheliaalta äidin äidiltäni eli mummilta että isäni oli alkoholisti. Se vähän vähensi ikävää, jota tunsin häntä kohtaan.
    Kun olin yläasteellä, otti hän yhteyttä, halusin selityksen miksi hän ei ollut elämässäni, sen sain – viina. En halunnut olla yhteydessä häneen, hän kuoli noin vuosi yhteydenoton jälkeen. En tiedä mihin hän kuoli. En mennyt hautajaisiin, miksi olisin mennyt tuntemattoman ihmisen hautajaisiin? Tilannetta pahensi se, etten voinut puhua äidilleni. Mietin vuosia hänen kuolemansa jälkeen miksen antanut hänelle mahdollisuutta. Vuosien terapian jälkeen opin toki paljon ja annoin itselleni anteeksi. Kuitenki asia kalvoi mieltäni.
    Viime talvena selvitin mihin hänet on haudattu ja menin haudalle. Se oli todella helpottava kokemus. Näin hylätyn ja unohdetun haudan ja kokoon lahonneen puuristin – tajusin, etten ole menettänyt mitään. Kukaan muukaan ei välittänyt, hän oli karkottanut kaikki elämästään. Siitä päivästä lähtien en ole ikävöinyt häntä enkä soimannut itseäni. Minussa on hänen verta, mutta ei mitään muuta. En ole hänelle mitään velkaa. Olen antanut anteeksi. En ole ansainnut häntä isäkseni. Onneksi minulla on ollut pienestä pitäen huolehtiva isäpuoli, joka on kohdellut minua aina kuin omana tyttärenään. Huh, tulipa avauduttua, halusin vain kertoa oman tarinani ja kertoa, että samoilla fiiliksillä isänpäivän suhteen. Vaikutat sellaiselta ihmiseltä, jonka kanssa olisi mukava jakaa ajatuksia muutenkin. Mukavaa uuden viikon alkua! <3

    Reply
    • Inka I November 14, 2018 at 11:27 am

      Hei!

      Kiitos tarinastasi Mira! Ihanaa, että arvostat myös henkilökohtaisempia tarinoitani.

      Oma tarinasi on raju. Olen pahoillani kokemuksistasi. Tiedän ihan liian monta tällaista kohtaloa, että toinen vanhempi/molemmat ovat kadonneet viinaan. Se on todella surullista. Mutta mahtavaa, että olet käsitellyt niitä terapiassa. Ja todella hienoa, että olet pystynyt antamaan anteeksi. Se varmasti vapauttaa paljon energiaa ja pystyy jatkamaan eteenpäin.

      Kiitos, että avauduit <3 Mielelläni jaan ajatuksia. Voimia ja halauksia sinne!

      Reply

    Leave a Comment

    Your email address will not be published. Required fields are marked *

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

    • Eka kerta @savonlinnanoopperajuhlat oli todella vaikuttava ja takuulla ikimuistoinen. 😍 Niin oopperaillallinen @linnakrouvi ssa kuin #rigoletto olivat mielettömiä! Iso kiitos seuralaiseni @annastikainen & co. ❤️ P.S. Jo ette oo käyneet Savonlinnassa, lämmin suositus. Aivan heittämällä yks kauneimmista kesäkaupungeista - Suomen Venetsia! 🙌🏻 #opera #oopperajuhlat #ooppera #savonlinnanoopperajuhlat #savonlinna #visitsavonlinna #visitfinland #summerholiday #wörttii #minunsaimaa
    • Oletko kasvisruoan ystävä? Entä aasialaisen ruoan? Testaas tätä 🌶

PROTEIINIPITOINEN KASVISWOKKI 🍴
3-4 hengelle
◾️ 1 pkt edamame-spagettia, esim. Ruohonjuuresta tai K-kaupasta
◾️ 1 pss pakastettuja sokeriherneitä
◾️ 4-5 isoa herkkusientä
KASTIKE
🌶 1 chili tai noin 2 tl shirachaa
◾️ 3 rkl seesamiöljyä
◾️ 3 rkl soijaa
◾️ 2 rkl hoisin-kastiketta
◾️ 3 rkl limemehua
◾️ 2 tl tuoretta inkivääriä tai inkivääritahnaa
LISÄKSI
◾️ 1 pss retiisejä
◾️ korianteria
◾️ seesaminsiemeniä

1. Laita pastavesi kiehumaan.

2. Pilko herkkusienet ja retiisit.

3. Valmista kastike.

4. Keitä pasta pakkausohjeen mukaisesti. Paista sieniä ja herneitä wokissa tai paistinpannulla muutama minuutti. Lisää keitetty pasta ja kastike wokkiin. Sekoita.

5. Annostele valmis pasta lautaselle ja lisää annoksen päälle tuoreita retiisilohkoja, korianteria ja seesaminsiemeniä. Nauti. 🙌🏻
#recipeoftheday #recipe #vegetarianrecipes #veganrecipes #asianfood #wok #veganwok #healthyfood #healthyrecipe #foodphotography #foodofinstagram
    • Millainen on sun lempiaamiainen? ☕️🥐🥣🍓Kommentoi blogissa ja voit voittaa 50 euron arvoisen lahjakortin! Nappaa samalla herkullisen tuorepuuron resepti, joka maistuu aivan mustikkapiirakalta. Ravitsevan herkun kruunaa vaniljakerma. Nam. 😋
Linkki biossa: @inka.ikonen 
Kaupallinen yhteistyö: @biokia 
#tuorepuuro #resepti #aamupala #biokia #recipe #breakfastrecipes #healthyfood #healthybreakfast #healthyrecipe #porridge #porridgebowl #oatmealbowl #blueberrypie #recipeoftheday
    • Liikutko kesällä mielummin ulkona? Teetkö voimatreeniä? 💪🏻 Yritän olla kesällä niin paljon ulkona kuin mahdollista, koska elän valosta ja auringosta. Siksi treeni on kesäisin pääosin lenkkeilyä ja pyöräilyä. 
To be honest - tää kesä on tosin ollu enemmän pelkän ranneliikkeen treenausta tuopin kanssa🍻 Mutta se nyt on välillä sellaista.

Mun mieli ja keho kuitenkin kaipaa voimatreeniä. Muuten oon ihan jumissa ja pinnaa kiristää. Tulee vetämätön, turvonnut, voimaton ja laiska olo. Itseinho alkaa hiipiä ja alan taas kritisoida kehoani. Treenatessa salilla keskityn enemminkin siihen, mihin kaikkeen mun keho pystyy ja miten se kehittyy - en sen haukkumiseen ja epäkohtien tökkimiseen.

Nyt ehdin vihdoin (tekosyitä, I know) reissuiltani Vellamonkadulle ja heti yhden tunnin pusertamisen jälkeen on voittajafiilis. Hymy huulilla ja ryhti suorempi. Tai oikeastaan se hymy tuli jo, kun näin taistelijaparini @siiriheimonen ja ihanan @coachnova 🥰

Kyllähän se turhautti, kun tulokset pystypunnerruksessa oli tippunu mutta lihakset taitaa olla vähän unessa. Kyllä ne siitä herää! 
Ja hei, kun aloitin TFW:llä 1,5 vuotta sitten, sain 4 ojentajapunnerrusta. Nyt niitä meni 45. 💪🏻 Pitäkää huolta itsestänne ja kehostanne.
📷: @aaape 
#tfw #tfwhelsinki #strenghtraining #weighttraining #trainingforwarriors #hallussa #intotheroar #joo #lastsetbestset #trainingmotivation #workout #trainingmode #rohnisch
    • Ai että mun kroppa huutaa tanssimaan 💃🏻 Nyt kun @etnofitness on kesälomalla, on pakko välillä päästä baariin twerkkaa.
Barcelonassa tampattiin aamun saakka niin että irtoripsetkin lensi silmistä. 
Lauantaina taas kutsuu parketit, kun pääsen Kuopioon mun #soulsister in kanssa veivaa. Tykkäät sä jortsaa? 👯‍♀️
📷: @aaape 
#dancelikenooneiswatching #dancing #dance #twerk #twerkthatass #danceforlife #keeptwerking