Miksi tämä syksy on ollut erityisen vaikea?
Olen kuullut niin monelta tutulta ja lukenut useasta blogista, että juuri päättynyt marraskuu ja koko syksy on ollut jotenkin erityisen vaikea ja raskas.
Ja olen täysin samaa mieltä.
Itselleni tämä marraskuu tuntui jotenkin normaalia pimeämmältä, sateisemmalta ja ankeammalta. Koskaan marraskuu ei ole tuntunut näin vaikealta ja ahdistavalta.
Viime marraskuussa olin syksyisten potkujen jälkeen saanut juuri uuden työn ja olin innosta piukea. Sitä aiemmat pari talvea päässäni on ollut jo valmiiksi niin mustaa, ettei pimeys ole pystynyt oloa enää entisestään pahentamaan.
Syynä pelkkä sää?
Tuntuu kuin eläisi 24/7 sysimustassa säkissä. Pimeys puristaa rintaa ja saan paniikki- ja ahdistusoireilua juuri siksi, että tunnen olevani säkissä. Sellaisessa, jossa ei pysty hengittämään ja josta ei pääse pois. Tiedän oireilevani aina kaamoksesta, mutta aiemmin en ole kyllä ollut näin ahdistunut.
Mikään ei oikein tunnu miltään, treeni ei kulje ja energiat on vähissä. Koko ajan väsyttää, mutta silti nukkuminen ei onnistu. Haluaisin vain istua sohvaan kiinni liimautuneena ja mussuttaa suklaata. Mieli haikailee hiilaria ja makeaa. Ja tiedän ruokkivani osaksi oloa itse: kun ei jaksa treenata, energiatasot pysyvät alhaalla ja mielitekoja syntyy.
Haluaisin myydä elämäni, ottaa menolipun valoon ja vain eat, pray, love.
Ja mä syön ison annoksen D-vitamiinia, napotan kirkasvalolampun edessä joka aamu, olen tehnyt kaikkea ihanaa, käynyt ulkona syömässä, tavannut ystäviä ja köllöttänyt mieheni kainalossa kynttilänvalossa ja juonut punkkua. Mutta silti ahdistaa niin että tekee mieli repiä sydän rinnasta ulos.
Joulukin jo ahdistaa
Olen niin kiitollinen, että kuukausi vihdoin päättyi mutta samalla tulevat jouluhulinat mietityttää. Joulu tulee taas jotenkin yllättäen ja huomaan stressaavani sitä, miten ehdin saada töissä kaiken pakollisen valmiiksi ennen pyhiä.
Ahdistun siitä, kuinka pitkä matka valoon vielä on. Miten nämä tulevat kuukaudet jaksaisi hieman energisemmin?
Mikä tähän alavireyteen auttaisi? Onko sulla ollut samanlainen fiilis – oletko saanut mistään apua?
Kuvat: Mari Lahti
Lue myös:
Hetki, jolloin tajusin olevani masentunut
Unettomuus riesana? Katso parhaat vinkkini, joista yksi on ylitse muiden!
Inka I