12 tärkeintä asiaa parisuhteessa, jotka olen oppinut vasta nyt
Listasin aiemmin kahdeksan arkista asiaa, joista parisuhteen onnellisuus rakentuu. Arjen pitää toimia, jotta parisuhde kestää ja pysyy kiinnostavana.
Mutta arkista onnellisuuttakin tärkeämpää on parisuhteen perusta, jonka päälle muun muassa ne arkiset asiat ja yhteiset kokemukset rakennetaan.
Listasin 12 tärkeintä asiaa, jotka olen oppinut ja todella ymmärtänyt nykyisessä parisuhteessani.
1. Luotettavuus
Tämä on sanomattakin selvää: suhdetta ei ole, jos toiseen ei voi luottaa. Luotan avopuolisooni kuin kiveen. Sen verran tiukkoja paikkoja olemme reilun neljän vuoden suhteemme aikana jo kohdanneet ja mieheni on seissyt aina rinnallani.
Mutta luottamiseen meni todella paljon aikaa. En aluksi uskonut hänen sanomisiaan ja olin varma, että hän pettää ja jättää. Ja koska olin niin varma enkä uskaltanut kohdata sitoutumista ja aitoa rakkautta, testasin miestäni ensimmäisen seurusteluvuoden ajan koko ajan. Yritin ajaa hänet pois, koska olin varma, että hän lähtee kuitenkin.
2. Rehellisyys
Olen nykyisessä suhteessani jopa raadollisen rehellinen. Olen kertonut, mistä tulen ja mitä olen kokenut.
Rehellisyys on ehdoton vahvuus suhteessamme. Aiemmissa suhteissa saatoin valehdella typeristä, vähäpätöisistäkin asioista, koska pelkäsin kumppanin reaktiota. Se teki suhteesta heikon ja teennäisen.
3. Keskusteluyhteys ja kohtaaminen
Suhteemme alussa toimin niin kuin aiemmissa suhteissa eli huusin, raivosin ja haastoin riitaa. Mieheni ei ollut tottunut moiseen, joten hän kivettyi. Hänen mykkyytensä sai minut raivostumaan entisestään.
Vuosien varrella olen oppinut rakentavan tavan riidellä (vaikka välillä vieläkin räsähdän). Jaan mieltäni painavat asiat enkä anna tunteiden patoutua. Ja mieheni on oppinut puhumaan kivettymisen sijaan.
Keskusteluyhteyden puute aiheuttaa olettamuksia. Olettaa, mitä kumppani ajattelee, kokee ja tekee. Tällöin tulee väärinymmärryksiä ja turhia riitoja. Kohtaa kumppanisi ja kerro suoraan, mitä tarvitset ja mitä toivot puolisoltasi, suhteelta ja elämältä. Et voi olettaa, että kumppani osaa lukea ajatuksiasi.
4. Turvallisuus
Turvallisuus on henkistä ja fyysistä. Fyysisen turvallisuuden luulisi olevan itsestäänselvyys, mutta silti kymmenen prosenttia naisista ja kuusi prosenttia miehistä on ilmoittanut kokeneensa joskus elämänsä aikana fyysistä väkivaltaa nykyisen kumppaninsa taholta.
Kuulun tuohon kymmeneen prosenttiin – tosin en nykyisen kumppanini taholta vaan kahden edellisen. Lapsuuteni vuoksi luulin, että väkivalta tai sen uhka kuuluvat suhteeseen. Välillä oikein kerjäsin sitä. Se oli sairaalloinen tapa saada huomiota.
Nykyisessä suhteessani mieheni joutui tekemään paljon töitä, jotta luotin siihen, ettei hän koskaan satuta minua henkisesti tai fyysisesti.
Henkinen turvallisuus luo suhteeseen tasapainoa, vapautta ja helppoutta. Toinen on siinä vieressä, häneen voi aina nojata.
5. Kunnioitus ja arvostus
Puolisoni kunnioittaa ja arvostaa minua juuri sellaisena kuin olen. Minun ei tarvitse esittää jotain muuta tai mukautua hänen odotuksiaan ja mielipiteitään vastaavaksi. Hän kunnioittaa rajojani, omaa tilaani, periaatteitani ja päämääriäni.
6. Aito ilo ja kannustus
Miten ihanalta se tuntuukaan, kun kumppani tukee, puskee eteenpäin ja sanoo, että kaikki kääntyy parhain päin ja olet ansainnut kaiken hyvän. Hän iloitsee puolestani vilpittömästi.
Olen kokenut toisenkin puolen: kun toinen ei usko suhun, haukkuu, mollaa ja polkee alas. Lopulta velloin pohjamudissa itseluottamukseni täysin menettäneenä.
7. Toista ei voi eikä pidä muuttaa tai pelastaa
Olen ollut kahdessa jo heti alkujaan tuhoon tuomitussa suhteessa. Olen ajatellut, että kyllä se toinen muuttuu mun takia. Mä olen se, joka hänet voi pelastaa. Bullshit.
Ketään ei voi muuttaa, vaikka kuinka haluaisi. Ei, jos se toinen ei halua muuttua tai näe, että itsessä olisi jotain muutettavaa. Eikä se, että toista haluaa muuttaa, ole terve lähtökohta parisuhteelle.
Jos toinen on rikki, toinen on rikki. Tukena voi olla ja kannustaa toista eteenpäin, mutta toisen traumoja ei voi ottaa kannettavaksi omille harteilleen. Tarpeeksi, kun kantaa muiden painolastia, menee itse rikki. Näin minulle kävi molemmissa suhteissa.
Sitten eteeni astui nykyinen avopuolisoni. Olin uudessa tilanteessa – mun ei tarvinnut pelastaa eikä muuttaa. Sain olla oma itseni. Sain olla heikko ja herkkä. Olen kuitenkin varonut, etten nyt itse kaada kaikkea mieheni harteille ja vaadi häntä kannattelemaan minua pinnalla.
8. Oma aika
Olimme parisuhteemme alussa elämäntilanteen sanelemana paljon erossa toisistamme. Olin yli puoli vuotta vaihdossa Kaakkois-Aasiassa, puolisoni oli opiskelujen ja intin takia veks lähes vuoden.
Totuimme olemaan erossa toisistamme ja se vain pidensi alkuhuumaamme. Olimme kaiken mahdollisen yhteisen ajan nenätysten.
Kun suhde on vuosien mittaan arkistunut, olen ymmärtänyt tarvitsevani enemmän ja enemmän omaa aikaa.
Se ei tarkoita, ettenkö haluaisi olla kumppanini kanssa. Mutta haluamme antaa suhteessamme toisillemme tilaa niin, että voimme henkisesti kypsyä ja kasvaa, etsiä omaa juttuamme, harrastaa ja humputella ystäviemme kanssa. Kun on voinut huoletta mennä omia menojaan, kotiin on vielä ihanampi palata.
9. Molempien tarpeiden huomiointi
Olen aika temperamenttinen ja voimakastahtoinen. Ennen tätä suhdetta olin ollut kolmisen vuotta sinkkuna. Sitoutuminen ja kompromissien teko oli aluksi haastavaa. Toteutin my way or the highway -strategiaa. Mutta kuinka väärin se oli toista kohtaan!
Suhteessa ei voi olla vain minä ja mun tarpeet, ei arkisissa eikä varsinkaan isoissa asioissa. Olen oppinut joustamaan, kuulemaan toisen tarpeet.
10. Kiinnostuksen kohteet
Ilman yhteisiä kiinnostuksen kohteita ei ole yhteistä elämää. Olemme alusta asti tehneet paljon asioita kimpassa: rakastamme matkustaa, katsoa leffoja, tanssia, laittaa ruokaa, herkutella ravintoloissa ja liikkua luonnossa.
Lisäksi päivällispöydässä höpöttelemme päivän polttavista aiheista ja jaamme molempia kiinnostavia uutisia. Omiakin juttuja pitää olla, mutta ne kiinnostuksen kohteet linkittävät meidät yhteen.
11. Seksi ja flirtti
Ilman seksiä ollaan kämppiksiä. Piste. Päivittäistä flirttiä, koskettelua ja kauniita sanoja pitää olla. Ne ylläpitävät sähköistä jännitettä, joka tekee suhteesta suhteen. Jos seksi ei suju, joku mättää. Jos sitä ei kotoa saa, alkaa monen katse harhailla ja huomiota saattaa hakea jostain muualta.
On toki kausia, kun seksi ei ole päivittäin tai viikottain mielessä. Mun masennus ja raju kohdunulkoinen raskaus aika lailla tappoivat meidän seksielämän pitkäksi aikaa. Mutta emme antaneet sen kaataa suhdettamme. Puhuimme avoimesti ongelmasta ja molempien tunteista ja odotuksista. Pahimpana aikana pidimme toisiamme muuten hyvänä, jotta tunneyhteys säilyi.
12. Treffailu ja uudet jutut
Sohva on monen suhteen turmio. Niin helposti sen syvyyksiin uppoaa pitkän päivän jälkeen ja istuu turpa rullalla televisiota tuijottaen. Kuinka siinä voi kohdata toista?
Olen aina ollut hieman levoton sielu ja huono tasaisessa arjessa. Puolisoni kautta olen oppinut arvostamaan turvallista arkea mutta yhteinen, romanttinen aika ruokkii suhdetta ja pitää sen mielenkiintoisena.
Yritämme käydä pari kertaa kuussa perinteisillä movie + dinner -treffeillä tai kokeilla jotain ihan uutta. Käymme pelaamassa sulkapalloa, melomassa, vaeltamassa, museossa, näyttelyssä… Kunhan lähdemme neljän seinän sisältä ulos!
Hyvä, todellinen parisuhde ei ole koskaan täydellinen tai valmis eikä sitä voi suorittaa. Se kehittyy ja muovautuu samalla, kun me muutumme. Se muuttuu – ainakin toivottavasti ja oikean tyypin kanssa – koko ajan paremmaksi ja syvemmäksi kumppanuudeksi.
Lue myös:
8 arkista asiaa, joista parisuhteen onnellisuus rakentuu
Hetki, jolloin tajusin olevani masentunut
Näin aloitat terapiakirjoittamisen
Inka I