Yrittäjän opas kannustaa uskomaan omaan unelmaan

Idea syntyi viime vuoden lopulla, kun lähdin itse yrittäjäksi. Tietoa ja erilaisia oppaita on netti pullollaan, mutta koin, että yhdelle nykyaikaiselle ja kannustavasti yrittäjyyteen suhtautuvalle oppaalle olisi vielä tarvetta.

Yrittämistä luonnehditaan yhä synkäksi. Harteilla istuu pelko epäonnistumisesta, kellon ympäri raatamisesta ja ahneesta verokarhusta.

Haluan olla mukana luomassa myönteistä ja nykyaikaista kuvaa yrittäjyydestä niin täällä blogissani kuin muualla mediassa. Yksi teistä jo sanoikin: ”Murrat hienosti ja avoimesti yrittäjyyteen liittyviä myyttejä ja avaat tuntemuksia”. <3

Ideoin Yrittäjän oppaan sisällöt niin että ne palvelevat niin sitä tyyppiä, joka vasta haaveilee yrittäjyydestä kuin jo kokeneempaakin yrittäjää.

Reilu 20 artikkelin paketti kertoo, millaisia edellytyksiä yrittäjyys vaatii, miten yritys käytännössä perustetaan ja mitä pitää tehdä milloinkin.

Jutut auttavat sinua päättämään juuri omaan liiketoimintaasi sopivan yritysmuodon, YEL-vakuutuksen ja tarpeen työttömyyskassasta.

Lupaan, että juttujen avulla vaikealta tuntuvat raha-asiat selkeytyvät, opit, kuinka ensimmäinen työntekijä palkataan, tuotteistamaan palvelujasi ja markkinoimaan niitä tehokkaasti. Lisäksi voit ladata sivuilta liiketoimintasuunnitelman ja business model canvaksen pohjat.

Oma tarinani

Olin todella imarreltu, kun Duunitorin toimituspäällikkö Laura kysyi, suostuisinko kertomaan myös oman yrittäjyystarinani.

Syntyi video (ks. alla) ja artikkeli, joissa kerron muun muassa miksi lähdin yrittäjäksi, mikä minua pelotti ja yllätti yrittäjyydessä eniten ja mitkä ovat minusta yrittäjän tärkeimmät ominaisuudet.

Hiljattain julkaisin postauksen, jossa kerroin, että olen onnistunut yrittäjänä puolessa vuodessa tuplaamaan tuloni. Nyt paljastan Duunitorin jutussa, miten se onnistui.

Katso video alta ja lue artikkeli täältä.

Video: Millaista on ryhtyä yrittäjäksi?

Voit tutustua Yrittäjän oppaaseen täällä.

Millaisia yritysaiheita toivoisit tänne blogiin tai Duunitorille?

Kuvat ja video: Anna Näveri / Duunitori

Lue myös:

Miltä tuntui saada kahdet potkut peräkkäin?

Yrittäjäksi ei tarvitse hypätä ja 2 muuta tärkeää neuvoa tuoreelle yrittäjälle

Ensimmäinen virheeni yrittäjänä

Miten hoidan raha-asioitani?

Unelma, jota häpeän eniten

Näin hinnoittelen osaamiseni

Vaikein kysymys yrittäjyyden alussa oli hinnoittelu. Teen asiantuntijatyötä. Työni lopputulos voi olla esimerkiksi lehtijuttu, seo-koulutus, blogipostaus, Instagram-kuva tai vaikuttajamarkkinoinnin konsultointikeikka.

Miten lyödä hintalappu työlle, joka tapahtuu korvien välissä? Minulla ei aineellista tuotetta, jolle voin laskea katteen.

Lähestyin hinnoittelua kahdesta näkökulmasta: osaamiseni ja aikani arvosta.

Osaamisen hinnoittelu

Miten se osaaminen sitten hinnoitellaan? Helkkarin hankala kysymys, johon ei ole yhtä vastausta. Siksi siitä ei ole vissiin paljoa lehtijuttuja tehtykään.

Osaamisen hinnoittelussa arvioin ensin yleistä markkinaa ja sitten vertasin siihen omaa kokemustani ja taitojani. Mitä erityistaitoja minulla on, joista voisi olla yritykselle liiketoiminnallista hyötyä? Miten erotun muista?

Muotoilin osaamiseni lyhyeksi hissipuheeksi:

Olen digitaalisten sisältöjen asiantuntija, joka on erikoistunut dataohjattuun sisällöntuotantoon, sosiaaliseen mediaan ja hakukoneoptimointiin sekä vaikuttajamarkkinointiin.

Niin mediatalot kuin yrityksetkin kaipaavat yhä enemmän digisisältöjen ja erityisesti verkkoanalytiikasta, jakelukanavista eli hakukoneoptimoinnista ja somesta ymmärtäviä osaajia.

Toinen puoli sydämestäni kuuluu hyville tarinoille. Sellaisille, jotka synnyttävät jotain tunteita. Muovaavat ja muokkaavat sisintä. Jos saan yhdistää hakukoneoptimoinnin ja hyvän tarinan, olen taivaassa. Mikä parempaa kuin tarina, joka elää hakukoneoptimoinnin ansiosta Googlessa vuosia. Se on suurin palkintoni työstä.

Tämä sama palo luo työlle merkitystä.

Mutta journalistisen tarinankerronnan ja hakukoneoptimoinnin sekä verkkoanalytiikan osaajia yhdessä ja samassa paketissa on vielä melko vähän. Sillä on silloin myös hintansa.

Vinkki: Listaa oma osaamiseni, työkokemuksesi, entiset vastuualueesi, tietosi ja taitosi. Mikä listasta erottuu? Mitä sinä osaat ja muut eivät?

Ja huom: mieti, mihin sinulla on palo! Yleensä siihen asiaan, mikä sinua liekittää, on valmis panostamaan ja oppimaan uutta. Yrittäjällä itsellään on vastuu omasta kehittymisestään. Minun lempilapseni on hakukoneoptimointi ja voisin puhua siinä tunteja.

Lue täältä, miten onnistun tienaamaan yrittäjänä kaksi kertaa enemmän kuin palkkatyössä.

Aikani hinnoittelu

Palkkatyössä on useimmiten säännöllinen työaika. Niin minullakin oli. Työaikani oli euroissa aina saman arvoinen, en voinut työlläni vaikuttaa palkkaani. Olipa työpäiväni tehokas tai tehoton, tuotinpa työnantajalleni enemmän tai vähemmän euroja, palkkani oli joka kuukausi sama. Toki se onkin palkkatyön turvan perusta: tiedät mitä saat. Mutta se oli minulle myös sen heikkous.

Haluan itse vaikuttaa myös työni sisältöön. Palkkatyössä rajat tulevat jossain kohtaa vastaan, vaikka edellisessä työpaikassa minulle annettiin paljon vastuuta ja valtaa päättää. Meitä kannustettiin sisäiseen yrittäjyyteen. Sitä ei kuitenkaan ruoki kiinteä liksa. Nyt voin itse määritellä, kuinka tehokas olen ja mitä teen 24 tuntia vuorokaudessa. Mikä on aikani arvo?

Kuten kollegani Anna Kauhala sanoi hetki sitten blogikirjoituksessaan: kun ajasta tuli omaani, se alkoi maksaa enemmän.

Eli mitä tehokkaammin työni teen, sitä arvokkaampi on aikani. Sitä enemmän voin myydä. Sitä suuremmaksi kasvaa liikevaihtoni.

Näin kaikessa yksinkertaisuudessaan. Toki mielin määrin ei voi myydä. Koen vastuuta asiakkaita kohtaan ja haluan, että työni lopputulos kestää aikaa. Sen on oltava laadukasta. Koska toinen tärkeä arvo minulle on tehdä pitkälle tähtäävää, laadukasta työtä kuin roiskia hätäpäissäni lyhyellä tähtäimellä kaikki irti ottaen.

Vinkki: Arvioi, kuinka paljon sinulla menee kuhunkin työtehtävään aikaa. Huomioi myös metatyö ja kaikki työ, joka ei näy lopputuloksessa asiakkaalle eli esimerkiksi tarjousten teko, kirjanpito, sähköpostit. Muista tämä ”näkymätön” työ, kun suunnittelet aikataulujasi. Yksi työtunti lehtijuttua tehden on selkeästi asiakkaalta laskutettavaa työtä mutta mieti, miten rahoitat sen ajan, jota et voi asiakkaalta laskuttaa.

Tuotteistus auttaa hinnoittelussa

Tuotteistus on tehokkaan myynnin avain – myös asiantuntijatyössä. Se helpottaa ja nopeuttaa myymistä sekä ostamista ja auttaa palvelun paketoinnissa, monistamisessa ja vakioinnissa. Kun olet arvioinut, kuinka paljon sinulle menee jonkin tietyn työtehtävän, projektin, koulutuksen tai lehtijutun tekemiseen, konseptoi työsi ja laita sille selkeä hintalappu.

Minulla on karkea hinnasto erilaisille tuotteille, joita myyn: blogipostaus, some-postaus, henkilöhaastattelu, asiantuntijajuttu, koulutus… Rinnalla on tuntihinta esimerkiksi konsultoinnille ja annan asiakkaalle tarjousta tehdessä kokonaistuntiarvion.

Minulla on työn vaativuustasosta riippuva tavoitetuntihinta: 100-120 euroa. Siitä vähennetään yrityksen kulut ja verot. Käteen jää noin puolet.

Tavoite on tavoite. Aina se ei todellakaan toteudu. Se on ihan ok.

Vinkki: Älä anna rahan olla kynnyskysymys muuten mielenkiintoiselta kuulostavalle työlle. Mutta uskalla pyytää ja vaatia. Se on sinun itsesi, osaamisesi ja aikasi arvostamista. Jousta mutta älä myy itseäsi halvalla.

Holvi huolehtii rahoistani

Kun hinnoittelu on valmis ja työ tehty, on aika kerätä hedelmät. Siinä minun luottokumppanini yrittäjyyden alusta asti on ollut Holvi.

Holvi on mikro- ja pienyrittäjille tarkoitettu talouden hallinnan palvelu. Voin saman palvelun kautta laskuttaa, tehdä vähennykset ja hallinnoida yrityksen tiliä. Todella kätevää!

Arvostan sitä ominaisuutta, että minun ei tarvitse maksaa erillisestä laskutuspalvelusta. Voin vain näpytellä valmiiseen laskupohjaan asiakkaan tiedot, laskutettavat palvelut ja summat, ja lähettää laskun haluamallani tavalla joko verkkolaskuna, sähköpostitse tai itse. Yhden laskun tekoon menee arviolta kolme minuuttia. Ja mikä parasta – laskun voi lähettää esimerkiksi mökkilaiturilta kännykän mobiilisovelluksen kautta. Kuinka kätsyä!

Palvelun kautta voin koko ajan seurata avoinna olevien laskujen tilannetta ja eräpäiviä. Palvelu myös ilmoittaa heti puhelimeeni, kun lasku on maksettu sekä arkistoi jo maksetut laskut. Näin minulle hahmottuu hyvä kokonaiskuva yritykseni toiminnasta ja siitä, onko aikani ja osaamiseni ollut tuottoisaa. En pärjäisi ilman.

Kuinka sinä huolehdit yrityksesi taloudesta?

Lue myös:

Miten hoidan raha-asioitani? Kokemuksiani Holvista

Unelma, jota häpeän eniten

Ensimmäinen virheeni yrittäjänä

Olin marraskuuhun saakka palkkatyössä ja minulla oli puolisen vuotta aikaa järjestellä asioitani.

Tärkein kysymys oli: Mistä saan rahaa?

Ennen yrittäjyyttä

Ennen yrittäjäksi lähtemistä pohdin sitä, mistä saisin asiakkaita, mikä liikeideani oikeastaan olisi ja kuinka paljon minun pitäisi saada myytyä kuukaudessa, jotta tulisin toimeen.

Asiakkaat

Lähdin testaamaan kysyntää kartoittamalla ensin uusia mahdollisia asiakkaita ja ravistelin olemassa olevia verkostojani. Kaikessa yksinkertaisuudessaan lähestyin heitä, kysyin tarpeita ja sanoin harkitsevani lähtöä yrittäjäksi.

Asiakkaista kerron hieman lisää seuraavassa kappaleessa.

Liikeidea

Alusta asti oli selvää, että tekisin töitä toimittajana. Olenhan saanut elantoni kirjoittamisesta jo 10 vuoden ajan. Lisäksi halusin panostaa kunnolla blogiini. Mietin myös, voisinko myydä konsulttipalveluita ja auttaa yrityksiä esimerkiksi digitaalisten sisältöjen ja verkkosivustojen strategian luomisessa ja kehittämisessä, hakukoneoptimoinnissa ja sosiaalisen median kanavissa.

Lisää ideoita alkoi pulputa innostuessani.

Liikeideani laajeni toimittajasta viestintäalan yrittäjäksi.

Budjetti

Laskin kuukausittaisen budjetin pakollisille menoilleni. Menoni ovat noin 2 000 euroa kuukaudessa ja siihen sisältyy kaikki ruoasta rahastosäästämiseen, ravintoloista vaatehankintoihin. Tulisin toimeen vähemmälläkin, mutta tuolla summalla tulen toimeen melko mukavasti.

Säästin puskuriin kaiken ylimääräisen, kuten blogipalkkiot, lomarahat ja lopputilin. Sain säästettyä noin 7 000 euroa. Niillä pärjäisin helposti useamman kuukauden, vaikkei mitään tuloja tulisikaan.

Tein myös hinnoittelua ja laskelmaa tuloilleni: kuinka paljon saisin keskimäärin yhdestä jutusta, kaupallisesta blogipostauksesta tai konsultoinnista. Mikä olisi näiden osuus liikevaihdosta eli kuinka monta lehtijuttua tai blogipostausta saisin myytyä kuukaudessa.

Kun lopulta lähdin yrittäjäksi puolisen vuotta sitten, minulla oli jo muutama valmis asiakas, jotka alkoivat tilata minulta sisältöjä säännöllisesti. Se oli helpottavaa talouden suunnittelun kannalta, kun tiesin, että joka kuukausi saisin tietyn summan rahaa.

Tilanne nyt

Tällä hetkellä liikevaihdostani noin 60 prosenttia tulee toimittajan työstä, 30 prosenttia kaupallisista yhteistöistä blogissa ja somessa, 10 prosenttia konsultin hommista.

Tulen toimeen paremmin kuin palkkatyössä toimituspäällikkönä ja ansaitsen kuukaudesta riippuen keskimäärin kaksi kertaa enemmän.

Olen lähdössä parin viikon päästä kahden viikon lomalle Espanjaan. Matka on elämäni ensimmäinen #määmatka ja sen tarkoituksena on pitää yrityksen strategiapäivät ja kehityskeskustelut itseni kanssa. Katsoa, miten ensimmäinen puoli vuotta on mennyt, mihin suuntaan haluaisin laivaani ohjata ja mitä tavoitteita minulla on loppuvuodelle.

Numeerinen tavoitteeni on saada yrityksen liikevaihto 100 000 euroon. Tämä luku siksi, että verotuksellisesti tällöin on järkevää muuttaa yhtiömuoto osakeyhtiöksi. Ja olisinhan silloin oman puljuni toimari ja hallituksen pj!

Jos kuukausittainen liikevaihtoni pysyy nykyisellään, päässen tavoitteeseeni vielä tällä tilikaudella. Tai sitten nakkaan tavoitteen roskakoriin, olen tyytyväinen vähempään ja nautin vapaudesta enemmän. Saa nähdä.

Jos mietit, miten voit saada elannon yrittäjänä:

• Listaa osaamisesi, vahvuutesi, heikkoutesi. Mieti, onko sinulla yrittäjyyteen vaadittavia ominaisuuksia.
• Keksi idea. Testaa, onko siitä liikeideaksi.
• Kartoita asiakkaat. Kartoita kysyntä.
• Tee kannattavuuslaskelmat.

Mistä löytää asiakkaita?

Tällä hetkellä minulla on reilu viisi säännöllistä asiakasta. Joukosta löytyy mediataloja, mainos- ja mediatoimistoja sekä B2B-asiakkaita eli yrityksiä, joille teen sisältöjä heidän omiin kanaviin tai blogiini.

Puolen vuoden aikana minulla on ollut kymmenisen satunnaista asiakasta, joiden kanssa olen tehnyt yksittäisiä projekteja tai sisältöjä. Lisäksi olen tehnyt yhteistyötä noin 15 asiakkaan kanssa blogini ja sosiaalisen median kanavien tiimoilta.

Mistä nämä asiakkaat ovat sitten pelmahtaneet?

Osa on tulosta verkostojeni ravistelusta. Olen ollut urani aikana töissä neljässä eri mediatalossa, joten tunnen hyvin ihmisiä alalta. Lisäksi olen tehnyt viimeiset viitisen vuotta sisältömarkkinoinnin tiimoilta töitä B2B-yritysten kanssa, joten kontakteja sillekin puolen pöytää oli jonkin verran.

Ja puskaradiohan se on yhä vain paras tapa. Kun olen tehnyt hyvää työtä yhdelle, tämä suosittelee minua toiselle.

Hetki sitten kolme vanhaa kollegaa, joista kaksi on nykyistä asiakastani, oli suositellut minua yhdelle ja samalla yritykselle, joka päätti suositusten takia tilata minulta testijutun. Yhteistyö on tämän jälkeen jatkunut.

Toisessa tapauksessa entinen esimieheni oli vinkannut minusta tutulleen, joka oli jo törmännyt minuun LinkedInissä etsiessään osaajaa tietyillä hakutermeillä.

Blogin osalta tilanne on ollut hieman toinen. Toki olen ollut yhteydessä jo tuntemiini yrityksiin, joiden kanssa kokisin yhteistyön luontaiseksi. Lisäksi olen opetellut myymään osaamistani.

Tein laadukkaan ja kattavan mediakortin, listasin mielenkiintoisia, blogini sisältöihin sopivia asiakkaita ja otin heihin yhteyttä. Olen käynyt lukuisia neuvotteluja, joissa olen kuunnellut asiakkaan tarpeita ja miettinyt, millä tavalla minun osaamiseni ja kanavani voisivat heitä palvella.

Eli jos olet freelancer:

• Mieti, kuinka erotut muista. Mikä on sinun kilpailuvalttisi? Mitä lisäarvoa sinä voit tuottaa mahdolliselle asiakkaalle.
• Herätä verkostosi ja lähesty rohkeasti. Tunnustele. Ideoi.
• Opettele myymään ja hinnoittelemaan. Arvosta työtäsi, arvosta asiakasta ja hänen aikaansa. Tee napakka ja hyvä tarjous. Muista, että sinun yhteyshenkilösi saattaa joutua esittelemään tarjoustasi eteenpäin. Tee siitä siis helposti ymmärrettävä ja selkeä.
• Tee työsi laadukkaasti, hyvin ja ajoissa. Sinusta vinkataan kyllä eteenpäin.
• Huolehdi, että sinut löydetään. Ei tarvitse olla mikään supersomettaja, mutta laita vähintään verkkosivusto ja LinkedIn kuntoon. Mieti, millä hakutermeillä mahdollisinen asiakkaasi löytäisi sinut somesta tai Googlesta.

Kuinka huolehtisin rahoistani?

Tärkein asia yrittäjyydessä:

Yritystä ei ole ilman rahaa. Rahaa ei ole ilman talouden hallintaa. Ainakaan mulla. Nimimerkillä Holtiton rahankäyttäjä.

Kun olin kartoittanut asiakkaat, teroittanut liikeideani ja tehnyt laskelmani, olin jo pitkällä. Mutta silti minulla oli yksi iso murhe. Huoli, jota en osannut oikein määritellä, koska alue oli minulle täysin vieras.

Menestyvän yrittäjän tärkein yhteistyökumppani on kirjanpitäjä ja tärkein työkalu Holvi.

Tuosta lauseesta pitäisi tulla mantra jokaiselle pienyrittäjälle.

Vaikka tämä on kaupallinen yhteistyö, älkää ajatelko, että no, sen takia toi Inka vaan hehkuttaa. Ei. Lähestyin itse Holvia, koska olin vain niin tyytyväinen heidän palveluunsa. Halusin, että muutkin yrittäjät kuulevat tästä ja helpottavat elämäänsä.

Olen käyttänyt Holvi-palvelua yritykseni alusta saakka. Voin varauksetta hehkuttaa sitä, miten hyvä, monipuolinen ja vielä kaiken lisäksi edullinen tämä palvelu on.

Kaikki yritykseni raha-asiat löytyvät yhden ja saman katon alta. En edes osaa sanoin kuvailla, kuinka tärkeää tämä minulle on ja kuinka paljon se on vienyt huolta ja murhetta.

Holvi kokemuksia – kaikki samassa paikassa

Päädyin Holviin kahdesta syystä, joista vinkkasinkin teille jo aiemmin.

• Puskaradio: Ainakin neljä yrittäjätuttavaani suositteli Holvia. Kehui juurikin tuota monipuolisuutta ja edullisuutta. Kiinnostuin.
• Erottuminen: Ennen kuin päädyin Holviin selvitin vaihtoehtojani. Pyysin tarjouksia tilitoimistoilta ja selvittelin erilaisia työkaluja. Osa tilitoimistoista halusi kuitit yhä kerran kuussa paperisena, osa olisi antanut tallettaa ne esimerkiksi Driveen. Kaikki nämä vaihtoehdot tuntuivat pölyyntyneiltä. Olenhan digityttö! Haluan käyttämäni palvelut digitaalisina, kiitos. Digitaalinen palvelu tässä kohtaa tarkoittaa minulle mahdollisimman helppoa ja nopeaa käyttöliittymää. Drive ei ole sitä, sori vaan. Holvi vetosi heti. Alla perustelut.

Yritystili ja maksukortti

Halusin pitää yrityksen ja omat rahani erillään. Tämä helpottaisi kirjanpitoa ja ymmärrystäni yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Perinteisten pankkien yritystilit ovat meikäläiseen makuun kankeita, vanhanaikaisia ja kalliita. Pelkkien tilien kuukausihinnat pyörivät 10-60 euron välillä. Siihen päälle tilin palvelumaksut.

Käyttämäni Holvin Grower-paketti maksaa 9 euroa kuukaudessa ja siihen kuuluu yritystili ja maksukortti. Tarjolla on myös täysin maksuton paketti, johon kuuluu tili ja kortti.

Holvin yritystili toimii kuten mikä tahansa tili. Voin hoitaa sillä omat laskuni, maksaa ostokseni ja tarkastella tilitapahtumiani.

Kirjanpidon valmistelu

Tämä on yksi Holvin hienoimmista ominaisuuksista! Voin ottaa kuiteista heti oston jälkeen kuvat ja nakata ne sitten menemään.

Holvi tekee valmistelevan kirjanpidon ja kirjanpitäjä voi aina kuukauden päätteksi käydä nappaamassa sen suoraan Holvista. Hänen työ helpottuu, minun työ helpottuu. Lisäksi hahmotan paremmin kuukauden menot ja tulot, kun ne on tiliöitynä yhteen paikkaan.

Ja pieni paljastus: kannattaa kurkata Holvin yhteistyökumppaneina toimivat tilitoimistot. Koska heidän työnsä on helpottunut Holvin käytön myötä, hinnat ovat kilpailukykyisemmät.

Ja kyllä, ota kirjanpitäjä. Vaikka kuvittelet kykeneväsi tekemään työn itse, ammattilaiselta menee siihen paljon vähemmän aikaa. Sinä voit käyttää kirjanpidolta liikenevän ajan siihen, missä sinä olet paras ja tienata kirjanpitäjän palkkion takaisin. Lisäksi kirjanpitäjä on nykyään enemmänkin kuin kuukausittaisen tuloslaskelman tekijä. Hän on asiantuntijasi kaikissa talousasioissa. Hänen puoleensa voit kääntyä, kun arveluttaa.

Laskutus

Mietin pitkään, että pitääkö minun ottaa erillinen laskutuspalvelu (edullisin, minkä löysin oli 17 euroa/kk) vai teenkö laskut itse Excelissä.

Paras vaihtoehto löytyi Holvin kautta. Laskut voi näpytellä helposti missä ja millä laitteella tahansa. Pohja on aina valmiina, sinne vain näpyttelee laskutustiedot. Voin lähettää laskuja esimerkiksi verkkolaskuna ja sähköpostitse.

Tiedän aina, kuinka paljon minulla on avoimia laskuja, onko joku lasku myöhässä ja saan heti tiedon puhelimeeni, kun asiakas on maksanut laskun.

Holvin ansiosta talouden hallintani on vaivatonta ja voin keskittyä täysillä yritykseni pyörittämiseen. Halutessani siihen 100 000 euron liikevaihtoon tai vain yrittäjän vapaudesta nauttimiseen.

Kuvat: Albert Romppanen

Lue myös:

Unelma, jota häpeän eniten

Ensimmäinen virheeni yrittäjänä

Merja sanoi lauseen, jonka toivon kaikkien muidenkin yrittäjien sisäistävän:

”Yrittäjäksi ei tarvitse hypätä. Yrittäjäksi voi kasvaa.”

Samaa minulle toisteli hiljattain haastattelussa Helsingin Uusyrityskeskus NewCon yritysneuvoja Roger Törnblom. Ei tarvitse olla valmis ja osata kaikkea, kun laittaa yrityksen pystyyn, Roger sanoi.

Ei se ole edes mahdollista, että omaksuu kaiken. Loputon hinkkaaminen ei vie eteenpäin, sitä päätyy vain junnaamaan paikoillaan.

Näitä ajatuksia olen pyöritellyt usein. Miettiessäni, että ymmärränkö riittävästi verotusasioista, olenko laskenut kannattavuuteni oikein, teenkö yritykseni kanssa nyt oikeita asioita. Hetkinä, joina epävarmuus on syönyt sisintäni ja olen ollut varma, että pian tämä loppuu. Minä epäonnistun.

En voi saada heti kaikkea. Otan pieniä askelia yrittäjyyden tiellä. Katson ja kokeilen. Askel askeleelta visioni kirkastuu. Ja pitäähän siitä matkasta oppia nauttimaan.

Kaikkea voi tehdä, mutta ei samaan aikaan

Toinen neuvo on ystävältäni Jenny Belitz-Henrikssonilta:

”Kaikkea voi tehdä, mutta ei samaan aikaan.”

Kaltaiselleni vaativalle suorittajalle tuon lauseen lukeminen Jennyn blogipostauksesta oli kuin helpottava halaus. Ilma kulki hieman helpommin keuhkoihin. Kyyneleet tulivat silmiini.

Niin. Saan unelmoida, asettaa tavoitteita ja kurkotella tähtiin, mutta minun ei tarvitse tavoitella kaikkea yhtaikaa – enkä edes pystyisi siihen. Tie ei ole pitkä, jos piiskaa itseään kaikessa. Tiedän, kuinka siinä pidemmän päälle kävisi: uupuisin.

On muistettava olla armollinen itselleen. On osattava priorisoida ja keskityttävä yhteen tai no, korkeintaan muutamaan asiaan kerrallaan.

Minulla on ollut yrittäjänä onni, että töitä on ollut alusta asti paljon. Olen joutunut jo kieltäytymään kiinnostavista projekteista, koska kalenterini ei olisi enää venynyt piiruakaan.

Se on harmittanut. Iskenyt sellaisen epävarmuuden piston sydämeen. Kun nyt sanoin ei, olenko kohta kokonaan ilman töitä. Tuskin. Kestämättömämpää olisi sanoa kaikkeen kyllä ja sitten palaa loppuun. Olla kykenemätön tekemään yhtään mitään.

Toisaalta ajattelen nykyisin myös yhä enemmän sitä, että yrittäjyys on jopa varmempaa kuin työntekijänä olo. Olen käynyt läpi kahdet YT-neuvottelut. Molemmilla kerroilla olen saanut potkut ja jäänyt tyhjän päälle.

Yrittäjänä minulla on useita tulonlähteitä. Mikä todennäköisyys on, että kaikki asiakkaani lopettaisivat samalla hetkellä? Enemmänhän minä laittaisin munani yhteen koriin palkollisena.

Yrittäjyys on vapauttanut minua hurjasti. En ole enää sidottu yhteen paikkaan jokaisena arkipäivänä kello 9-17. Voin tehdä mitä vain, milloin vain.

Vapaus on kaksiteräinen miekka. Se tuntuu yhtenä hetkenä ikuiselta, kepeältä kesäpäivältä ja toisena hetkenä ahdistavalta mahdollisuuksien mereltä, jolla seilaa päämäärättömänä.

Mitä tehdä, kun minulla on monta tavoitetta? Mihin tartun ensimmäisenä? Mistä saan otteen?

Jos ne kaikki ovat tasa-arvoisen tärkeitä, eihän ole väliä, mihin tarttuu ensimmäisenä, ihana, viisas psykologi Satu Pihlaja oli sanonut eräälle ystävälleni valmennuksessaan.

Mikäli joku asettamistani tärkeistä tavoitteista toteutuu, sehän on vain hyvä asia.

Yöllä ei tapahdu mitään

Kolmas helpottava neuvo pr-toimisto Success Storyn omistajalta Satu Sairaselta:

”Yöllä ei tapahdu mitään.”

Toistan: yöllä ei tapahdu mitään.

Valvoin jälleen aamuyön pitkinä tunteina sängyssä. Pidin silmäni kiinni, koska niihin särki useamman yön valvominen. Tänä yönä päässäni pyörivät yrityksen vakuutukset. Minulla oli tarjouksia useammasta vakuutusyhtiöstä ja mietin, minkä niistä ottaisin. Mitä vakuutuksia edes tarvitsisin?

Sydän hakkasi ja korvissa humisi.

Ymmärsin samaan aikaan, että olen kuormittanut itseäni liikaa. En minä nyt tavallisesti olisi vakuutustarjousten takia valvonut. Olisin ottanut yhden ja sillä siisti. Nyt päätöksen tekeminen tuntui liian vaikealta.

Sitten muistin Satun antaman neuvon. Hän painotti useampaan kertaan sitä, että muistaisin, ettei asioille voi tehdä mitään yöllä. Voisin siis yhtä hyvin nukkua ja hoitaa asian seuraavana päivänä.

Hän on tehnyt pitkä uran yrittäjänä eli tietää kyllä mistä puhuu. Olimme viime syksynä lounaalla, kun paljastin suunnitelmani lähteä yrittäjäksi.

Satu sanoi arvanneensa sen jo etukäteen. Hän rohkaisi, kannusti ja antoi äärettömän arvokkaita neuvoja. Muun muassa sen, että kalenteriin kannattaa laittaa ensimmäisenä lomat. Yrittäjänkin on uskallettava pitää lomaa. Firma ei kaadu hetkessä. Jos kaatuu, jotain on pahasti pielessä.

Näiden fiksujen naisten neuvot ovat helpottaneet uuden ja hämmentävän keskellä. Minun ei tarvitse osata ja ymmärtää kaikkea heti. Minun ei tarvitse tehdä kaikkea heti. Minun on huolehdittava hyvinvoinnistani.

Vain siten jaksan yrittää.

Mikä on paras saamasi neuvo yrittäjyydestä?

Kuvat: Albert Romppanen

Lue myös:

Ensimmäinen virheeni yrittäjänä

Tätä olen salaillut koko syksyn: Toteutin yhden isoimmista unelmistani

Sain kahdet potkut peräkkäin – miltä irtosanominen tuntuu?

Unelma, jota häpeän eniten

En kuitenkaan kuuntele viestiä, vaan jatkan paahtamista. Sen seurauksena valvon öisin monta tuntia, kunnes olen niin väsynyt, että katsettani verhoaa väsymyksen syvä sumu. Mieli maassa, rintaa painaa raskas ahdistuksen kivi ja kotona kireä tunnelma.

Olen ollut yrittäjänä vasta muutaman kuukauden ja tuntuu, että koko elämäni on kriisiytynyt. Joka tasolla vavahtelee.

Selitän ystävilleni, että nyt se kolmenkympin kriisi sitten iski. Yhtäkkiä kyseenalaistan identiteettini, osaamiseni, toiveeni, tulevaisuuteni, parisuhteeni.

Elämä vie minua enkä minä sitä. Tämä ei ole enää hallinnassani, ajattelen pimeimpinä tunteina.

Kyllä, kyllä, kyllä

Noista pahimmista epätoivon hetkistä on nyt muutamia viikkoja aikaa. Nyt tiedän, että syynä kriiseilylle oli oma helmasyntini: vaativuus. Se sai minut sanomaan kaikelle kyllä, piiskaamaan itseltäni jatkuvasti täydellistä jälkeä. Se sai minut väsymään ja ilon tekemisestä katoamaan.

Mutta ennen kuin puhutaan siitä enempää, palataan hieman taaksepäin.

Olin unelmoinut yrittäjyydestä vuosia, mutta lopulta ratkaiseva askel tuli otettua nopeasti, kun ilmoittauduin vapaaehtoiseksi lähtijäksi työpaikkani yt-neuvotteluissa viime syksynä. Vaikka lähdin omasta toiveestani, olisin saanut potkut joka tapauksessa. En jäänyt juurikaan käsittelemään potkuista johtuvaa hylkäämisen kokemusta tai yt-neuvottelujen raskautta.

Halusin vain päästä unelmani kimppuun.

Kun lähdin yrittäjäksi, minulla oli hyvin kirkas ja yksinkertainen strategia: halusin tehdä merkityksellisiä ja vaikuttavia sisältöjä erityisesti terveydestä ja hyvinvoinnista. Tehdä pääosin töitä toimittajana ja lisäksi blogata, kouluttaa ja konsultoida.

Minulla oli viestintäalan yrittäjyydelle hyvät valmiudet, vaikken sitä tuossa muutoksen rytäkässä aivan ymmärtänytkään. Olen ollut töissä monessa mediatalossa, mulla on hyvät verkostot ja sellaista digitaalisten sisältöjen erityisosaamista, joka on nyt hot.

Valmiuksista huolimatta pelkäsin, että pärjäisinkö. Riittäisikö minulle töitä?

Epävarmuus ja pelko huomisesta ajoi minut siihen pisteeseen, että sanoin kaikelle kyllä. Fokus alkuperäisestä strategiastani katosi, minulle tärkeän blogin kirjoittaminen on jäänyt enkä ole ehtinyt juurikaan miettiä konsultointi- ja koulutuspalveluiden tarjoamista.

Olen tähän asti tehnyt pääosin toimittajan töitä ja se on ollut ihanaa! Olen päässyt tekemään sisältöjä laajasti eri aihepiireistä terveydestä autoiluun. Se on ollut todella antoisaa ja kaikki asiakkaani ovat huippuja.

Olen onnellisessa asemassa ja minun pitää varmasti olla yrittäjänä kiitollinen siitä, että töitä riittää. Voihan tulla hiljaisempia kausia.

Saisinko edes valittaa?

Mutta kyllä kaikelle ei ole kestävä ratkaisu, sen nyt ymmärtää varmasti jokainen.

Ei ei ole ei

Todella paska väliotsikko, mutta antakaapas kun selitän. Minulle on ollut aina todella vaikeaa sanoa EI. Olen miellyttäjä, joka haluaa hyväksyntää kaikilta. Haluan kaikkien pitävän minusta. En halua pahoittaa kenenkään mieltä.

Se on ajanut minut ongelmiin työ- kuin yksityiselämässä. Siitä yksityisestä lisää vaikka myöhemmin. Työelämässä olen kahminut töitä, töitä ja lisää töitä, koska olen vaativa ja kunnianhimoinen ja toisaalta en ole uskaltanut kieltäytyä.

Kaikki tietävät, mitä siitä seuraa – no, ongelmia.

Työt kasaantuvat, deadlinet venyvät, kiireettömät hommat jäävät roikkumaan. Viimeisessä palkkatyössäni toimituspäällikkönä minulla oli esimiesvastuu. Laaja tehtävänkuva ja isot vastuut, jotka olin itselleni kahminut, veivät huomiota tiimin hyvinvoinnilta ja sulkeuduin omaan päänsisäiseen kaaokseeni.

En ole myöskään maailman pitkäjänteisin ihminen. Innostun helposti ja alan toimia. Silloin ne roikkuvat hommat painuvat to do -listalla vieläkin alemmas.

Nyt yrittäjänä kieltäytyminen on ollut vielä vaikeampaa, koska epävarmuus. Jos nyt sanon ei, asiakas ei varmaan enää koskaan tilaa minulta mitään. Minulla ei ehkä olekaan ensi kuussa töitä. Asiakas pitää minua hankalana – tai vielä pahempaa, hän ei pidä minusta!

Voi terve, Inka!

Nyt olenkin harjoitellut sanomaan ei erityisesti itselleni. Sovitut hommat on hoidettava ajallaan pois alta ennen kuin alan sykkiä uusien kimppuun. Ensinnäkin niin ammattimainen yrittäjä tekee.

Ja kun sanon asiakkaille ei, sanon ei tälle kyseiselle projektille, jutulle tai tehtävälle. Sanoessani ei, en tarkoita, että ei on ei ikuisesti. Saatan kertoa asiakkaalle, että haluaisin kyllä ottaa työn vastaan, mutta minulla on seuraavan kerroin tilaa tällöin uusille projekteille.

Kappas, paljon helpompaa ja reilua asiakkaalle. En minäkään ostajana haluaisi ostaa työtä, jota en saa ajallaan, koska tekijä on mahdollisesti ylikuormittunut eikä ole osannut kertoa aikatauluistaan realistisesti.

4 tärkeää muutosta

Työn rajaamisen lisäksi tarvitsin vielä neljä konkreettista muutosta arkeeni. Niiden hahmottamisessa minua auttoi hypnoterapeuttiSerafiina Sainion, jonka vastaanotolla kävin tehdäkseni juttua elämäntapamuutosta tukevasta hypnoosihoidosta. Jämäkkä Serafiina sai minut tajuamaan oman hölmöyteni.

Yhdessä hänen kanssaan mietimme, kuinka voisin muuttaa arkeani vähemmän kuormittavaksi.

Tässä neljä selkeää muutosta:

1. Työpäivien rajaus

Olen tehnyt töitä yrittäjyyteni alusta eli joulukuusta asti vähintään kuusi päivää viikossa, useimmiten seitsemän. Tein töitä 12 tuntia päivässä – korjaan, olin koneella 12 tuntia päivässä.

Mutta niinhän kaikki yrittäjät tekevät. Kellon ympäri pitkää päivää. Näin ajattelin.

Ei vapaa-aikaa, ei ystäviä, ei harrastuksia.

Ei kovin kestävä ratkaisu.

Muutin työaikani välittömästi ja teen nyt töitä pääsääntöisesti kello 9-17.

Viiteen päivään viikossa en vielä pysty, mutten ota siitä stressiä. Minulla on kuitenkin yrittäjänä vapaus joustaa eli voin esimerkiksi arkipäivisin hoitaa asioita keskellä päivää. Jos nyt viikonloppuisin teen muutaman tunnin töitä, ei se minua haittaa.

2. Höhhelöinnille stop!

Niin, enhän minä tee 12 tuntia töitä päivässä tehokkaasti. Ei kukaan tee, ainakaan kauaa. Väsymyksen takia minun on ollut hankala keskittyä, jolloin ajatukseni ovat lähteneet harhailemaan. Yleensä se tarkoittaa sitä, että alan selailla somea tai verkkokauppoja.

Teen töitä suurimmaksi osaksi kotona, joten alan myös herkästi tehdä kotitöitä. Vähän tässä vain järjestelen, selitän itselleni.

Höhhelöintiin menee yllättävän paljon aikaa. Nyt tiedostan paremmin ne tilanteet, kun mieleni alkaa harhailla ja pidän ennemmin järkevän tauon. Eli nousen koneelta, venyttelen tai teen vatsalihasharjoituksia. Viiden minsan tauon jälkeen palaan hommiin enkä jää harhailemaan (onnistuu tällä hetkellä noin 65 % ajasta).

3. Ulos!

Rakastan sulkeutua kodin kuplaan. Olla hiljaisuudessa ja omissa oloissani. Se on minulle ambiverttinä ja herkkänä luontaista niin hyvässä kuin huonossa. Helposti napotan koko päivän kylpytakissani, ja olo on hieman nuhjuinen ja antisosiaalinen. Tilanne alkoi mennä jopa siihen, että tuntui vaivalloiselta lähteä kotoa yhtään mihinkään ja kohdata ihmisiä.

Nyt pyrin 1-2 kahtena päivänä viikossa tekemään töitä Töölön kirjastossa. Se piristää ja työt tulee hoidettua tehokkaammin, koska en erityisesti nauti verkkokauppojen selailusta puuduttavassa kirjaston lukusalissa.

Harkinnassa on myös oma työhuone tai -piste. Vinkatkaa, jos tiedätte hyviä mestoja! Tai sitten hankin hyvän sähköpöydän kotiin, että työergonomia olisi edes himpan parempi. Terveisiä sohvalta.

3. Tyhjäkäynti

Mitäpä veikkaatte, millainen tilanne nupissani on iltakymmeneltä, jos olen istunut päätteen ääressä 12 tuntia? Niin, aikamoinen surraus. Jännä, ettei uni ole tullut.

Nyt kun koneeni menee kiinni kello 17, lähden treeneihin tai ulos, ylipäätään teen jotain. Alkaa minun vapaa-aikani. Pää saa aikaa tyhjentyä.

4. Vaativuus

Eli nyt vielä paluu siihen juuriongelmaan eli vaativuuteeni. Olen viimeiset viisi vuotta harjoitellut sanaa riittävän hyvä, mutta se on mulle yhä lähes kirosana.

Tiedostan kyllä sen, että kaikkea ei voi tehdä – ei ainakaan samaan aikaan ja täydellisellä lopputuloksella.

Vaativa, pedantti, perfektionisti. Siinä sanoja, joilla olen luonnehtinut itseäni niin kauan kuin muistan. Nyt viimeistään yrittäjyyden myötä minun on pakko opetella uusia sanoja, kuten armollinen, salliva, lempeä. Muuten tällä yrityksellä ei pitkään laskuja maksella.

Olen pyrkinyt nyt parin viikon ajan noudattamaan näitä ohjeita. Ja kappas, uni on tullut! Ei joka yö, mutta suurimpana osana.

Eikä todellisuudessa kaikilla elämäni osa-alueilla vavahtele. Olen vain ollut väsynyt ja kuormittuneena alkanut turhaan epäillä asioita, jotka ovat todellisuudessa olleet hyvin.

Ennen kuin jatkossa kriiseilen mistään asiasta, aion kliseisesti ja niin todenmukaisesti sleep on it.

Millaisia virheitä sinä olet yrittäjyyden alkutaipaleella tehnyt? Mitä niistä oppinut?

Kuvat: Albert Romppanen

Lue myös:

Tätä olen salaillut koko syksyn: Toteutin yhden isoimmista unelmistani

Sain kahdet potkut peräkkäin – miltä irtosanominen tuntuu?

Unelma, jota häpeän eniten

Olen lähtenyt viestintäalan yrittäjäksi!

Työllistän itseni toimittajana, bloggaajana, konsulttina ja kouluttajana – ja ties mitä vielä keksin! Olen päässyt jo tekemään lukuisia minulle henkilökohtaisesti hyvin merkityksellisiä juttuja ja muistanut jälleen, miksi alun perin hakeuduin tälle alalle: rakastan kirjoittamista, vaikuttavien sisältöjen tekoa ja antoisia kohtaamisia. Ja onhan se nyt siistiä olla oman itsensä pomo.

Olen niin innoissani, että halkean <3

Kohta siitä halkeamisesta lisää, mutta kerron teille ensin, kuinka päädyin ratkaisuun.

Ne kolme tärkeintä kysymystä

Kirjoitinkin viime viikolla lääkäri Aki Hintsasta ja hänen filosofiastaan kertovasta kirjasta. Teos pisti minut pohtimaan kolmea perimmäistä kysymystä: kuka olen, mitä haluan ja hallitsenko omaa elämääni.

Määrittelin itseni vahvasti ulkoisten seikkojen, etenkin työni kautta. Aloin kaivella syvemmältä identideettiäni ja arvojani.

Tämän jälkeen mietin, mistä unelmoin. Kuljenko tavoitteitani ja unelmiani kohti? Pohdin sitä, mihin käytän aikani ja olenko siihen tyytyväinen.

Palasin arvojeni pariin ja huomasin, etteivät arvoni olleet linjassa ajankäyttöni kanssa. Aika kului suurimmaksi osaksi töihin eli päivätyöhöni Aller Median digisisältöjen toimituspäällikkönä ja ”iltatyöhöni” bloggaajana. Vietin eniten aikaa läppärin ja kännykän kanssa, vaikka arvojeni puolesta haluaisin viettää sitä eniten lähimmäisteni kanssa.

Elämäni eri osa-alueet eivät olleet tasapainossa. Kun työ haukkasi isoimman osan päivistäni, hyvinvointi kärsi. Kimpolin puolisolleni, kärsin pahasta unettomuudesta ja tuntui, että olin kovaa vauhtia polttamassa itseäni loppuun. Se on minulle valitettavan tuttu tunne.

Riittävän hyvä

Persoonaltani olen hyvin vaativa, pedantti ja uhrautuvainen. Olen kiitollinen siitä, että olen tunnistanut nämä piirteet ja yrittänyt niin itse kuin terapian avulla alentaa korkealle kurottuvaa rimaani.

Olen opetellut riittävyyttä, joka on ollut minulle kuin kirosana. Riittävän hyvä kuulostaa tyytymiseltä. Enkä halua tyytyä elämässäni.

Mutta jos KAIKKI pitää tehdä aina täydellisesti, seinä tulee enemmin tai myöhemmin vastaan eikä silloin kykene edes siihen riittävän hyvään. Ei kykene mihinkään. Tiedän, sillä olen maannut kahteen otteeseen sängyn pohjalla välittämättä mistään paskaakaan. Matka takaisin on pitkä.

Halusin viheltää pelin poikki ennen kuin kamelin selkä jälleen katkeaisi. Otin melkoisesti takapakkia, kun isoisäni menehtyi helmikuussa. Hän oli minulle kuin isä. Hyvin läheinen tukipylväs.

Hänen poismenonsa mursi maailmani.

Yritin vain selvitä päivästä toiseen. Olin menettänyt merkityksellisyyden tunteen ja suuntani hävisi. En tiennyt, mihin olin menossa.

Mutta otin menetyksestä myös oppia: kukaan meistä ei ole täällä ikuisesti, voin tukehtua huomenna pullaan. Käytänkö aikani siis todella niihin minun arvojeni mukaisiin asioihin?

Unelma toteen

Uskokaa tai älkää, rakas TFW-sali ja sen mielettömät koutsit rohkaisivat, auttoivat uskomaan itseeni, motivoivat tekemään päätöksiä ja kysymään itseltäni, teenkö asioita unelmieni eteen?

Kirjoitin kiitollisuuspäiväkirjaani arvojeni viereen unelmani. Yksi unelma minulla on ollut jo vuosia: yrittäjyys. 

Se on kuplinut takaraivossa ja olen ajatellut, että joku päivä vielä. Päässäni pyöri tekosyitä täynnä oleva kela: sitku, mutku, voiku, eiku…

Aloin kuitenkin tehdä pieniä muutoksia kohti itsenäisempää elämää. Irtisanoin Idealista-sivuston alla olleen blogini ja siirryin oman domainin alla. Minun sääntöni, minun arvoni. Päätös oli hyvin vapauttava ja tuntui, että olen vihdoin menossa oikeaan suuntaan.

Tsekkasin alkuvuodesta päivätyön osalta muita vaihtoehtoja, mutta jokainen ovi sulkeutui. Ja uskon, että niillä oli tarkoituksensa.

Kesäkuun lopulla hetki oli kypsä ja päätin että nyt perkele, mä toteutan tän unelman. Eihän kukaan muu tee muutosta tai päätöstä puolestani enkä voi ulkopuolistaa elämääni muiden hallittavaksi. Olin yhtäkkiä niin varma päätöksestäni. Minusta tulisi yrittäjä!

Toimintasuunnitelma

Toki mulla oli epäilyksiä kaiken suhteen: mistä asiakkaat, mitä yrittäisin, tekisinkö vain toimittajan hommia, miten pärjäisin, miten osaisin…

Mutten jäänyt voivottelemaan.

Ensimmäisenä aloitin säästämisen. Olen ollut erittäin höveli rahankäyttäjä (tästä lisää myöhemmin), joten halusin nyt kasata vähintään 5 000 euron puskurikassan, jonka turvin uskaltaisin luopua säännöllisistä kuukausituloista. Laitoin sivuun lomarahat ja noin 500 euron siivun jokaisesta kuukausipalkasta. Maksoin pois luottokorttivelat. Tein budjettia.

Kävin te-toimiston järjestämän yrittäjäkurssin ja aloin miettiä yrityksen perustamiseen liittyviä käytännön asioita, kuten yhtiömuotoa, kirjanpitäjää, veroja, vakuutuksia, alveja… this list goes on and on an on. :D

Aloin myös kartoittaa asiakkaita ja kysellä kiinnostusta osaamiselleni. Aloin avustaa päivätyön ohessa työelämäsivusto Duunitoria.

Päätin, että loppuvuoteen mennessä olisin saanut hommat hyvin alulle ja irtisanoisin itseni.

YT-pommi

Yhtäkkiä niskaani tippuikin pommi, johon en ollut osannut varautua. Aller Media aloitti isot yt:t ja uhkasi lakkauttaa osastoni toiminnan. Minulle uutinen tuli sinällään otolliseen kohtaan, koska säästäisin rahaa saamalla potkut, mutta kolaus oli silti yllättävän kova ja nosti esiin erilaisia tunteita.

Koin itseni hylätyksi ja surua rakkaiden Idealista– ja Baana-sivustojen mahdollisesta lopettamisesta ja työkavereista luopumisesta. Pinnan alta puski paljon vihaa.

Ilmoitin luottamusmiehellemme olevani vapaaehtoinen lähtijä, mutta ilmoitukseni ei pelastanut ketään kollegaani, koska kuuden viikon neuvottelujen jälkeen koko osastomme todella lakkautettiin ja sivustot päätettiin sulkea.

Toivuin pitkästä ja raskaasta syksystä sekä irtisanomisesta kuukauden irtisanomisajan. Nuolin haavojani ja purin sisälläni vellovaa tunnemyrskyä. Kehoni oli stressireaktiossa: sydän hakkasi yötä päivää, en nukkunut ja itkin herkästi.

Kun palautin kuukauden jälkeen työpaikan avaimet ja tavarat, sain suljettua lopullisesti oven takanani ja oloni keveni tonneittain.

Tiedän, mitä haluan

Olin erään aikakauslehden kuvauksissa, jossa minun tehtäväni oli olla vitsiä heittävä ihmispylväs. Olin tehnyt kuvattavasta jo laajan henkilöhaastattelun. Kuvaaja neuvoi minut seisomaan aina siihen kohtaan, mihin halusi kuvattavan katsovan. Sitten kerroin huonoja vitsejä, joita muistin ulkoa noin kolme.

Kuvattava rentoutui, meillä oli hauskaa.

Kun lähdin kuvauksista, olin lähellä alkaa itkeä. Lähetin ääniviestin tyttökavereilleni, että nyt, NYT mä olen löytänyt sen olon, joka on ollut kadoksissa jo vuosia. Sellainen fiilis, kun olet aivan liekeissä, innosta ja onnesta soikeana ja niin vahvasti juuri siellä, missä haluan.

Täällä voi lukea jo julkaistuja juttujani:

YLE: ”Mieheni uhkaili itsemurhalla ja lopulta toteutti sen” – Mitä tehdä, jos läheinen uhkaa tappaa itsensä?

YLE: ”Ei se sitä kuitenkaan” – itsemurhaan liittyy vaarallisia vääriä käsityksiä

Duunitori: Aseta tavoite oikein ja saavutat sen, mitä haluat

Duunitori: Johannes Laineen, 29, suurin unelma on jättäytyä töistä vuoden päästä – näin tavoite on mahdollinen

Duunitori: Tuntuuko, ettet saa tarpeeksi aikaan? Ota nämä neljä keinoa käyttöön

Kuvat: Albert Romppanen

Lue myös:

3 elämäsi tärkeintä kysymystä, jotka jokaisen pitäisi kysyä itseltään

Elämäni isoin muutos käynnistyi näin