Terveys ja hyvä olo

Miksi olen ylipainoinen?

Kuka katsoi A-teeman Lihava Suomi -keskustelua? Fanitan niin Vaakakapinan sanomaa…

Kuka katsoi A-teeman Lihava Suomi -keskustelua? Fanitan niin Vaakakapinan sanomaa ja ihastuin rohkeaan Saara Sarvakseen ja kumppaneihin. Vihdoin ylipaino on asia, josta yritetään keskustella rakentavasti ja ratkaisukeskeisesti ylipainoista syyttämättä ja yksilölliset seikat huomoiden. Oikea suunta!

Tärkein seikka, jonka Saara toi esiin ja jonka puolesta itse eniten liputan:

Ylipainoisen tavoitteena täytyy olla kokonaisvaltainen hyvinvointi, ei laihdutus. Itsensä hyväksymällä, omat kipukohdat tunnistamalla ja käsittelemällä sekä armollisuudella ja itsemyötätunnolla ja omaa sisintä kuuntelemalla paino lopulta putoaa ikäänkuin sivutuotteena. Ylipaino ei lähde itseinholla ja syytöksillä, jotka kumpuavat joko sisältä tai ulkoa.

Ohjelmassa keskusteltiin paljon ylipainon yksilöllisestä ja kokonaisvaltaisesta hoitamisesta – tosin hyvin ylätasolla. Se kaikkein olennaisin mutta vähiten valtakunnallisessa keskustelussa esiin nostettu psyykepuoli jäi mielestäni turhankin varjoon. Tosin Vaakakapinassakin vaikuttava psykologi Satu Lähteenkorva sai nostettua teeman pöydälle: ”ihminen täytyy käsittää kokonaisena eli se on sitä psykologiaa”.

Lähteenkorvan mukaan lääkärien koulutuksessa 2000-luvun alusta asti on käyty läpi mm. motivaatiopsykologisia taitoja, mutteivät nämä taidot näy lääkärien arkikäytännössä. Eli lääkärien ymmärrys siitä, miksi toimimme tietyllä tavalla tai joudumme tietynlaisiin tilanteisiin.

Todelliset syyt ylipainoon

Lihavuus on seuraus, ei syy.

Mitkä ne T O D E  L L I S E T syyt sen ylipainon takana ovat? Miksi joku on lihava? Syitä on lähes yhtä monta kuin on ylipainoista. Kun 65 % miehistä ja 46 % prosenttia naisista on ylipainoisia, ei heistä jokainen ole lihava vain siksi, että he syövät enemmän kuin kuluttavat.

Jokaisella noista miehistä ja naisista on oma tarinansa, mistä ylipaino on kehoon kertynyt. Ei se yhdessä yössä ole tullut tai ei joku ole ajatellut, että ah, minäpä syön itseni nyt lihavaksi.

Ylipainon kertymiseen voi vaikuttaa muun muassa elämässä koetut traumaattiset kokemukset, kehossa mukana kulkeva suru, ahdistus tai masennus. Lisäksi yhä enemmän tutkitaan, mikä vaikutus geeneillä tai suolistobakteereilla on ylipainoon. Lääkäri ja lihavuustutkija Kirsi Pietiläisen mukaan suomalaisten geeniperimä on suosinut ylipainoisuutta, kun ravitsevaa ruokaa on ollut vähän tarjolla. Nyt yltäkylläisyyden maailmassa saatamme geeniemme takia lihoa herkemmin. 20 000 geenimme takia jokaisella meistä voi olla myös erilaiset mahdollisuudet hallita lihomista.

ylipainoinen

Miksi minä olen ylipainoinen?

Kerron lyhyesti itsestäni: olen ollut ylipainoinen lapsesta saakka. Ylipaino tuli muun muassa lapsuudenkodin ruokailutottumuksista. Asiaa ei auttanut se, että neuvolassa ja sittemmin kouluterveydenhoitajalla painokäyrää kytättiin silmä kovana ja osoiteltiin syyttävällä sormella, että kyllä on tyttö liian pullea.

Alakoulusta alkanut kiusaaminen eli läskittely ja huorittelu ruokkivat ulkomuotooni liittyvää ahdistusta. Milläpä sitä sitten lievensin? Syömällä tietenkin. Eli opin jo lapsena tiedostamattani tunnesyömisen mallin, josta on ollut erittäin hankalaa opetella pois. Ruoka on ollut palkinto ja helpotus. Saatoin syödä koulupäivän jälkeen kolme suklaapatukkaa sen enempää miettimättä.

Yläasteella pituuskasvun ja tanssiharrastuksen ansiosta kilot lähtivät itsestään. Tämä pitäisi huomioida tarkemmin kouluterveydenhuollossa. Monilla pieni ylipaino karisee esiteini-iässä, kun vyötärönympärys kapenee sitä mukaa kun senttejä tulee päälaelle.

Ylipaino hiipi kehooni uudelleen masennuksen myötä, vaikka treenasin samaan aikaan kovaa ja söin tarkasti. Yksityisessä terveydenhuollossa sekä lääkäri että psykiatri myönsivät, että SSRI-lääkkeiden haittavaikutuksena voi olla selittämätön painonnousu. Ja tästä ei puhuta lääkkeitä määrättäessä yhtään mitään! Ja kuinka selittämätön painnonousu korreloi jo valmiiksi alavireiseen mielialaan? Ei ainakaan nostattavasti. Nyt olen yrittänyt päästä noin 15 masennuskilosta eroon, mutta ei ne ole mihinkään lähteneet perinteisin keinoin eli syö vähemmän kuin kulutat -mantralla, kielloilla, syytöksillä, armottomuudella ja sättimisellä.

ylipainoinen 2

Kuinka ylipaino oikeasti tippuu?

Paino ei tipu syyllistämällä. Ihmisen pitäisi oppia tunnistamaan tunteensa ja kuulla, mitä keho todella tarvitsee. Jos mieli tekee ahtaa naamaan kokonainen suklaalevy, syy voi olla opeteltu, tiedostamaton toimintamalli, stressaava elämäntilanne, johon hakee hetkellistä helpotusta tai vaikkapa siinä, ettei ole saanut päivän aikana riittävästi proteiinia tai ole nukkunut hyvin. Täytyisi osata kuunnella, mitä sisällä tapahtuu ja sulkea silmät ulkoisilta paineilta ja puheilta.

Mielitekojen takana on aina joku oikea syy – mitä tarvitsen oikeasti? Kiellot ahdistavat. On tutkittu, että mitä enemmän kielletään, sitä helpommin sortuu. Ja sortumisesta käynnistyy syyttely ja itseinho. Negatiivinen kierre, joka ruokkii itse itseään. Kieltojen sijaan täytyisi omaksua salliva asenne ja ymmärtää, millainen olo esimerkiksi herkuttelusta tulee.

Yhteiskunnan luomien ulkoisten paineiden ja asenteiden takia ylipainoinen kantaa kaiken muun lisäksi valtavaa häpeän ja syyllisyyden taakkaa. Esimerkiksi mieleisen kuntosalitreenin esteenä voi olla häpeä omasta kehosta ja harhaluulo, että kaikki muut ovat hyvässä kunnossa ja katsovat lihavaa, kömpelöä ja huonokuntoista meikäläistä, että mitä tuo läski täällä salilla ähisee?

Itsekurin tilalle sallivuus ja armollisuus

Niin usein kuulee sanottavan, että ”pitäisi vaan nyt ottaa itseään niskasta kiinni”. Moni tuntuu ajattelevan, että ylipainoinen on automaattisesti laiska ja saamaton. Syypää omaan lihavuuteensa. Itseään niskasta kiinni ottaminen voi onnistua, jos syy on oikeasti saamattomuudessa (mitkä ne syyt sitten siihen saamattomuuteen ovat?), mutta jos syyt ovat esimerkiksi terveydessä, psyykessä tai stressitasossa, pysyvä painonpudotus ei onnistu.

Itsekurista kohkataan laihdutuksen kohdalla aina eniten. Mistä motivaatio ja mistä sen jälkeen itsekuri? Ohjelmassa olleen Eevi Teittisen mukaan itsekuria painotetaan liikaa. Itsekuria tarvitsee alussa, mutta kun homma alkaa toimia, itsekuri ei ole enää hänen mukaansa niin korostettua.

Vaakakapinan Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan ylipainoiset kokevat, että suurin este laihdutukselle on se, ettei itsekuria ole riittävästi.

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin mielestä on valtava illuusio, että kun syö vähemmän, liikkuu enemmän, tsemppaa kovasti ja on karkkilakossa, laihtuu. Mutta Borgin mukaan tällä ei ole mitään tekemistä todellisen laihduttamisen kanssa.

Borg toi keskustelussa vahvasti esiin sen, että laihdutuksessa kannattaa olla jokin muu tavoite kuin vaa’an lukema.

Niin, ottaa alkuun yhden pienen muutoksen. Alkaa vaikka syödä joka aamu aamupalaa. Tekee tätä kolme kuukautta ja seuraa, kuinka aamupalan syönti vaikuttaa kehon sisäisiin viesteihin ja kokonaisvaltaiseen oloon. Kun muutoksesta on tullut uusi tapa, voi tehdä uuden pienen muutoksen, esimerkiksi kävellä joka aamu portaat töihin ja jälleen seurata muutosta. Tämä on itseään ruokkiva positiivinen kierre.

Tähän malliin ei tarvita juuri ollenkaan itsekuria tai energiaa.

Borg korostaa, että pysyvässä painonpudotuksessa tuloksia pitäisi mitata 3-4 vuoden jälkeen painonpudotuksen aloituksesta. Sillä mitä kovemmin tietyn ajan tsemppaa ja rajoittaa itseään, sitä todennäköisemmin paino tulee takaisin. Onnistuakseen on tähdättävä pidemmälle aikavälille.

ylipaino

Informaatioähky

Laihduttamisesta, oikeanlaisesta ruokavaliosta ja liikunnasta on tietoa pilvin pimein. Pietiläisen mukaan vallalla on informaatiotulva siitä, mitä pitää tehdä laihtuakseen. On oikeaa tietoa ja on väärää tietoa. Ohjelmassa mukana ollut Riitta Väisänenkin totesi, että joo, kyllä hän periaatteessa tietää, mitä hänen pitäisi tehdä, mutta hänellä ei ole nyt riittävästi energiaa.

Kuinka sitten erottaa ne oikeasti toimivat ohjeet? Kuinka päästä oikealla tavalla alkuun painonpudotuksessa? Jos ihminen haluaa laihduttaa, mitä työkaluja hänellä on? Millaisen motivaation hän tarvitsee? Kuinka hän kykenee tekemään pysyviä muutoksia?

Yksilöllisesti asiantuntijan tai lääkärin vastaanotolla, sanoo Pietiläinen.

Tosin lääkärin vastaanotolta apua voi olla vaikea saada. Joko ei osata tai ehditä auttaa. Tai autetaan väärin totemalla vain, että syö vähemmän kuin kulutat, sanoo Pietiläinen. Pietiläisen mukaan vain neljä ihmistä tuhannesta saa terveydenhuollosta apua ylipainoon. Suomessa on hoitovaje.

Mistä sitten saa apua? Mikä on oikea ratkaisu suomalaisten ylipainoon?

Jos nyt lähdetään siitä, että se vaaka joutaa viimeistään nyt romukoppaan! Se on ulkoinen viesti, joka voi vain romahduttaa sisäisen edistyksen. Ja se sisäinen edistys on sitä, että löytää ne oikeat syyt ylipainon takana.

P.S. Jos et nähnyt keskustelua, voit katsoa sen Yle Areenasta.

<3: Inka I

P.S. Voit tutustua muhun myös FacebookissaInstagramissaTwitterissä, Pinterestissä, Bloglovinissa ja Snapchatissa käyttäjänimellä @inka.ikonen.

Lue myös:

Miksi et laihdu?

Romahdus sovituskopissa – kun pylly on liian iso

Miksi inhoan kehoani?

Oletko oikeasti hyvinvoiva?

Elämäntapamuutoksen tärkein ohje

2 Kommentit

  • Laalaa elokuu 15, 2018 at 11:03 am

    Kiitos tästä! Löysin blogisi vasta äskettäin, ja olen lueskellut vanhoja postauksiasi. Täytyy sanoa, että kirjoitat tosi hyvin asioista :)

    Olen täsmälleen samaa mieltä pikadieeteistä ja itsensä ruoskimisesta. Olen itse ollut ylipainoinen lapsesta asti, koska hoitotätini syötti minulle koko ajan roskaruokaa kielloista huolimatta. Opiskeluaikana laihduin ns. normimittoihin arkiliikunnan ja melko köyhän ruokavalion takia – tosin en silloin edes itse tajunnut olevani hoikempi, kun pää ei oikein pysynyt muutoksessa mukana. Ne kilot tulivat sitten takaisin toimistotyön ja liikkumattomuuden vuoksi. Aloin korjailla elämäntapojani, koska en halunnut lihoa enää enempää. Juuri kun oli hyväksynyt itseni ja päässyt uusiin elämäntapoihin kiinni, lihoin 15 kiloa erään sairauden vaatiman lääkityksen takia. Kyllä otti (ja ottaa edelleen) aivoon lihoa lääkkeiden takia, varsinkin kun juuri olin alkanut liikkua enemmän ja syödä paremmin. Niitä kiloja yritän tässä lempeästi ja hyväksyvästi ja vähitellen saada pois ja pitää kiinni n. 30 vuotta kadoksissa olleesta liikuntamotivaatiosta, jonka sain useamman vuoden aivojumpan jälkeen takaisin. Patrik Borg on kyllä mahtava tyyppi, ja varsinkin tämä, että ”pysyvässä painonpudotuksessa tuloksia pitäisi mitata 3-4 vuoden jälkeen painonpudotuksen aloituksesta” tuntuu jotenkin helpottavalta ja järkevältä. Olin jokin aika sitten nimittäin erään terveydenhoitajan juttusilla, joka sanoi, että ”kyllä sun pitäisi 20 kiloa laihduttaa tässä reilun vuoden sisään”. Olin ihan tyrmistynyt! Miten joku voi vielä tänäkin päivänä sanoa noin? Ei mitään puhetta yleisestä hyvinvoinnista, pysyvistä elämäntavoista, unesta tai stressinhallinnasta – elämästä nauttimisesta nyt puhumattakaan. Kyllä elämän pitää olla myös kivaa, eikä ainaista ahdistusta omasta painosta! Paljon tsemppiä ja kaikkea hyvää sulle, tulen varmasti lukemaan blogiasi jatkossakin :)

    Vastaa
    • Inka I syyskuu 5, 2018 at 8:38 am

      Hei Laalaa ja kiitos ihanasta kommentistasi! Merkitsee paljon, että pidät teksteistäni.

      Tarinasi kuulostaa niin tutulta. Perseestä, että lääkkeet murskasivat pitkälle viedyn työn tuoden kiloja mukanaan, mutta tärkeintä kuitenkin on, että on ymmärtänyt lempeyden ja hyväksynnän. Mahtavaa myös, että olet saanut liikuntamotivaation takaisin!

      Patrik Borg on mahtava ja liputan täysin tuota mittausaikaa. Mä lopetin päivittäisen vaa’alla käynnin ja kuinka paljon ahdistusta se vapautti ja helpotti itsensä ruoskimiseen. Mutta se on tosiaan pelottavaa, kuinka vieläkin terveydenhoitaja tai lääkäri voi lähestyä potilastaan noin. Eihän se nyt helkkari toimi noin! Ihminen pitäisi ottaa vastaan kokonaisuutena ja ymmärtää selvittää historiaa.

      Juuri näin, elämä ei voi olla yhtä painoa! Eihän energiamme voi siihen mennä! Tsemppiä myös sinulle ja mahtavaa, jos saan susta vakkarilukijan <3

      Vastaa

    Leave a Comment

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

    • Tänään ihmettelin, kuinka Hesperianpuistossa ruusut vielä kukkivat. Ihailin maagista auringonlaskua. Aurinko oli iso ja punainen. Ja ikävöin rakasta pappaani, joka olisi täyttänyt 83 vuotta.
#october #fall #autumn #roses #flowers #flowerstagram #instaflowers #family #missyousomuch
    • Olin veks keltaisten seinien sisältä muutaman viikon. Pää ja polvi kaipasi lepoa. Molemmat jumissa ja kuormittuneita. (Kerron teille kyllä pian, millainen hulabaloo tää syksy on ollut.)
Mutta ei jummi, miten hyvältä tuntui treenaa kovaa ja huomata, että kyllähän tässä mimmissä voimaa riittää 💪🏻 Lääkärin määräyksestä mä oon vaan käppäilly meren rannalla mutta kyllä kunnon hikitreenistä vaan tulee ihan eri fiilis. Sellainen voittamaton. Ryhtikin oikenee ja kroppa tuntuu välittömästi voimakkaammalta. Kiitos mun tsemppareille @edunkel24 ja @siiriheimonen ❤️
📷: @markojuhan1
#tfw #trainingforwarriors #tfwhelsinki #hallussa #joo #weightlifting #trainingforlife #workout #recovery #trainingmotivation #balance #motivation #trainingmode
    • Onks teidän mielestä hiusten föönaus ihan helkkarin vaikeaa? Musta se oli - huom oli. Hiukset jäivät aina pörröisiksi, karkeiksi.
Mutta sit mä sain testiin hypetetyn hiustenkuivaajan (jonka nimeen muuten myös mun kampaaja-äiti vannoo) ja opin viiden askeleen avulla, että föönaus voikin olla tosi nopeaa ja yllättävän helppoa. Ja hei, mites sit se lopputulos - en oo ikinä saanu näin ilmavia, tuuheita, sileitä ja kiiltäviä hiuksia. Ja kaiken lisäks tää kaikki tapahtuu vartissa 💁🏼‍♀️❤️Nappaa blogista vinkit, suora linkki biossa.
Kaupallinen yhteistyö | @dysonhair
#newblogpost #hair #dyson #dysonsupersonic #hairdryer #tutorials #blondehair #longbob #bobhaircut #bobhaircut #bobhairstyle #blondebob #blondewoman #hiustenkuivaaja #polkkatukka
    • Kuluva vuosi on ystäväni astrologin mukaan naisten vuosi. Se tarkoittaa kuulemma esimerkiksi naisten heräämistä ja tietoisuuden nousua. Humpuukia tai ei, mun mielestä tää on todellakin ollut naisten ja tyttöjen vuosi. Julkisuuteen on nostettu isoja, vaiettuja aiheita, kuten #metoo. Jokaisella meistä pitäisi olla oikeus kehoonsa, mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon.
Mä olen saanut kuluvan vuoden aikana tutustua aivan mielettömiin naisiin, jotka ovat uskomattoman voimakkaita. He ovat osoittaneet, että me voimme olla mitä haluamme ja ketä haluamme. He muuttavat ja vaativat muutosta.
#tyttöjenpäivä #tyttöjenpuolella #internationalgirlsday #dayofthegirl #girlsday #girlpower #girlsrights #equalrights #equality #feminism #girlstakeover #womensupportwomen
    • Hieman erilainen kuvapari: Ensimmäisessä olen minä tänään. Yhä liian usein ahdistunut, helposti stressaava, huonosti nukkuva, välillä paniikkikohtauksia saava, mutta hyvin itsensä tunteva ja masennuksesta toipunut nainen.
Toisen kuvan naista en tunnista. Tuntuu pahalta edes katsoa kuvaa. Se on toukokuulta 2013. Olin vaihdossa Malesiassa ja ystäväni kanssa koulun kevätlomalla Thaimaassa. Olin päivää ennen istunut lava-auton kyydissä ja tuijottanut taakse loittonevaa tietä. Yhtäkkiä tajuntaani iski ajatus, silloin se tuntui tiedolta, etten elä koskaan vanhaksi. Enkä edes jaksaisi elää. Olin väsynyt ja halusin luovuttaa. Silloin tajusin olevani masentunut.
Kotona hain ja sain apua. Matka oli ihan hirveä mutta mä jaksoin rämpiä eteenpäin ja selvisin. Kiitos siitä läheisilleni, terapeutilleni ja itselleni. Nyt olen kiitollinen sairastumisestani. Muuten olisin vain jatkanut pakoa tunteistani ja kokemuksistani.
Ja hei, tässä mä nyt olen. Elän ja hengitän. Hymykin on aito.
Älä siis luovuta vaan hae apua, puhu ystävälle, perheelle, työterkalle. Sä selviät!
#worldmentalhealthday #mentalhealthmatters #maailmanmielenterveyspäivä #maailmanmielenterveyspäivä2018 #mielenterveys #recovery #dontgiveup #mindpride #noshame #stopthestigma #olettärkeä #vihreaavaloa @mielenterveys