Refluksi teki epätoivoiseksi – näin sain sen hallintaan

22/03/2020

Kaupallisessa yhteistyössä: Mehiläinen

Makaan sängyssä silmät suljettuina ja koitan tuudittaa itseäni uneen. Se on kuitenkin turha yritys, koska tuntuu kuin rintani olisi tulessa. Nousen ylös ja hieron rintaani. Koen tehneeni kaikkeni, jotta olo helpottaisi, mutta polte vain jatkuu.

Purskahdan epätoivosta itkuun. Sätin itseäni, että olin antanut himolle vallan. Nyt kärsin ahneudestani. Olin syönyt päivällä palan suklaakakkua ja juonut kupin kahvia. Se oli selvästi vatsalleni viimeinen niitti.

Refluksi oli tullut taloon.

Närästysoireet olivat alkaneet noin vuotta aiemmin ollessani vaihdossa Malesiassa. Raskas ja mausteinen ruoka aiheuttivat päivittäistä närästystä. Ajattelin asian olevan normaalia, koska sille oli selvä syy. Söin pitkään apteekin käsikaupan valmisteita, vaikkeivät ne juuri tilannetta auttaneet.

Vaihdon päätteeksi reissasin ympäri Kaakkois-Aasiaa. Pienellä saarella Kambodzassa minuun ja kahteen reissukaveriini iski voimakas vatsatauti, joka aiheutti koko loppumatkan kovia vatsakramppeja. Kylän lääkäri tunnusteli vatsani ja antoi liuskan jotain lääkettä.

Vatsatauti pahensi närästysoireita entisestään.

Saavuin Suomeen pari kuukautta sairastumisen jälkeen ja hakeuduin terveyskeskukseen omalle lääkärilleni. Hän otti oireeni heti vakavasti ja alkoi tutkia sekä ylävatsavaivoja että suolistovaivoja tarkasti. Minulla ei ollut salmonellaa, loisia, helikobakteeria tai keliakiaa.

Lääkäri määräsi minut lopulta vatsalaukun tähystykseen. Kärsin paniikkihäiriöstä ja pelottelut tähystyksestä lamauttivat. Joutuisin nielemään muoviletkun ja olemaan letku kurkussa paikoillani. Ajatus tuntui kammottavalta!

Mutta hoitohenkilökunta sai minut välittömästi tutkimuksen alussa rauhoitettua. Hoitaja piti koko tutkimuksen ajan kiinni kädestäni ja silitti poskeani. Muoviputken nieleminen oli yllättävän helppoa. Vaikka minulla on herkkä kakomisrefleksi, homma hoitui nopeasti ja koko toimenpide kesti ehkä viisi minuuttia.

Vatsastani otettiin koepalat eikä niistä löytynyt mitään poikkeavaa. Tähystyksessä oli havaittu ruokatorvessani hieman ärsytystä, mutta muuten ei mitään hälyttävää.

Lopullinen diagnoosi ylävatsavaivoilleni oli refluksi ja vatsakrampeilleni ärtyvän suolen oireyhtymä.

Mikä on refluksi?

Refluksin oireita ovat närästys ja ruoan nousu ruokatorveen tai nieluun, joka johtuu useimmiten siitä, että ruokatorvan alasulkija on hieman löysä. Närästys on polttava, kirvelevä tai kivulias tunne ylävatsassa tai rintalastan takana. Refluksista puhutaan yleensä silloin kun oireita esiintyy yli kolme kertaa viikossa.

Oireet voivat kertoa refluksista, mutta myös muustakin, kuten toiminnallisesta ylävatsavaivasta.

Toiminnallinen ylävatsavaiva oireilee epämiellyttävänä olona, varhaisena kylläisyytenä ja ylävatsakipuna sekä joskus närästyksenä.

Ylävatsavaivoista kärsiviä on paljon, noin 20-40 prosenttia väestöstä. Käypä hoidon mukaan refluksitaudin oireita on noin 30 prosentilla länsimaisesta aikuisväestöstä. Vaivat ovat yleistyneet elintapojen, ruokavalion ja ylipainon takia.

Sinun kannattaa mennä lääkäriin, jos närästystä on vähintään kaksi kertaa viikossa, välttelet tiettyjä ruokia närästyksen takia, heräät yöllä närästykseen tai käytät säännöllisesti närästyksen itsehoitolääkkeitä.

Jos oireisiin liittyy vahvaa oksentelua, laihtumista, anemiaa, nielemis- tai rintakipua, ruoan takertumista tai verioksennusta tai -ulostetta, kannattaa hakeutua piakkoin hoitoon.

Refluksia hoidetaan elintavoilla ja lääkehoidolla. Lääkärit yleensä määräävät haponestolääkettä, joka voi käyttää kuurina oireiden ilmetessä. Näitä minullekin määrättiin ja söin niitä useamman vuoden päivittäin. Enää lääkkeitä ei suositella pitkäaikaiseen käyttöön ilman erityistä syytä, koska yli kahden kuukauden käyttö voi lääkkeiden lopettamisen jälkeen lisätä väliaikaisesti hapon tuottoa mahassa. Ne vaikuttavat myös ravintoaineiden, kuten B12-vitamiinin, kalkin, C-vitamiinin, raudan ja magnesiumin imeytymiseen ja voivat joissain tapauksissa lisätä turistiripulin riskiä.

Jos lääkkeet eivät kuitenkaan auta tai on hälyttäviä oireita, tehdään yleensä vatsalaukun tähystys. Tähystyksessä katsotaan ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tilanne. Samalla yleensä otetaan koepalat. Kahdella kolmasosalla tähystyksen löydökset ovat ihan normaalit.

Pienellä osalle refluksista kärsiviä tehdään leikkaushoito.

Kuinka hoidin refluksia itse?

Lääkehoidon lisäksi aloin hoitaa refluksia ensisijaisesti elintapoja muuttamalla. Vältin esimerkiksi tupakointia ja alkoholia, koska ne laukaisivat närästyksen heti. Välttelin myös kahvia, hiilihapollisia juomia, suklaata, sitrushedelmiä ja rasvaisia sekä hyvin mausteisia ruokia.

Söin pienempiä annoksia useammin. Tyhjä vatsa varsinkin aamulla aiheutti närästystä. Ähky taas sai ruoan nousemaan ruokatorveen, jopa suuhun saakka.

Pidin ruokailun ja nukkumaanmenon välissä kunnon tauon, koska makuuasennossa närästys alkoi herkästi. Nostin sängyn pääpuolta laittamalla jalkojen alle kirjat ja laitoin patjan alle tyynyn, jotta ylävartalo oli kohotettuna. Se auttoi todella paljon!

Ylipaino altistaa refluksille, mutta minulla ei ollut ylipainoa, joten jatkoin vain terveellisiä elämäntapoja. Liikuin säännöllisesti, jotta suolisto sai myös liikettä.

Enää ei iske epätoivo

Refluksi on krooninen sairaus, johon liittyy hankalampia ja vähäoireisempia jaksoja.
Refluksista kärsivä voi olla monta vuotta täysin oireeton, mutta esimerkiksi hetkellinen stressi, epäsäännöllinen syöminen ja päälle vielä pari lasia kuohuviiniä voivat laukaista oireet uudelleen.

Refluksi on pysynyt minulla melko hyvin poissa elintapahoidolla viime vuodet ja kykenin luopumaan lääkkeistä, mutta raskaus on jälleen pahentanut oireita. Raskaus nostaa vatsaontelon sisältöä ja aiheuttaa närästystä.

Minulla on myös todettu ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS. On huomattu, että varsinkin ummetuspainoitteinen IBS voi pahentaa refluksioireita. Näin raskaana vatsan toiminta on hidastunut, joten sekin vaikuttaa oireiluun.

Koska en saanut refluksia itse hallintaan elintavoilla ja apteekin valmisteilla, hakeuduin Mehiläisen yleislääkärin vastaanotolle. Sain häneltä haponestolääkettä, jota käytin alkuraskaudessa joka toinen päivä. Toisella kolmanneksella oireilu on vähentynyt enkä ole tarvinnut lääkettä lainkaan.

Suoranaista syytä refluksilleni ei löytynyt. Näin voi käydä. Tällöin on tärkeää oppia tuntemaan oma kehonsa ja edistää suoliston hyvinvointia: minkä kokoisia annoksia voi syödä, mitkä ruoka-aineet aiheuttavat oireita, millainen ruoka- ja vessarytmi itsellä on.

Hyvällä hoidolla refluksin kanssa voi elää normaalia, täysipainoista elämää. Jos joskus minun tekee mieli syödä pala suklaakakkua, annan mennä. Poikkean tietoisesti refluksin elintapahoidosta ja kärsin mahdolliset seuraukset. Mutta enää ei iske epätoivo, koska minulla on työkalupakissani liuta apukeinoja, joilla nitistää polte.

Lähteet: Mehiläisen lääkäri Riina Komosen haastattelu, Mehiläisen refluksi-artikkeli, Mehiläisen närästys-artikkeli, Käypä hoito -suositus