Tältä kellunta tuntuu – osallistu kilpailuun!
Mä olen pahemman luokan suorittajaluonne. Tai sanotaan nyt, että toipuva ja tiedostava suorittaja, kehittyvä relaaja.
En ole ollut kovin hyvä siinä, että olen vain ja hengitän. Kun keväällä huomasin, etten palaudu treenistä ja arjesta muutenkaan kovin hyvin, oli pakko tehdä jotain. Tuntui, että olin jatkuvassa ylikuormitustilassa. Ajatukseni harhailivat. Päässä surrasi kymmenet kelat aamusta iltaan – tai oikeastaan pitkälle yöhön vieden myös unet.
Kokeilin perinteisiä rentoutustaktiikoita, kuten hierontaa, piikkimattoa, joogaa, venyttelyä, kehorentoutusta ja liikuntaa. Mutta mikään ei ole auttanut ylikuormittumiseen kuin hetkellisesti.
Sitten pääsin testaamaan Float Kallion kelluntaa.
Ensimmäisellä kerralla jännitin hurjasti. Mietin, miten pelottavalta kelluntaTANKKI kuulostaa. Onko se ahdas? Miten pärjään ahtaanpaikankammoni kanssa?
Astuessani sisään rauhalliseen ja kauniiseen odotustilaan minua on vastassa lämpimästi hymyilevä Float Kallion omistaja Tommi. Suurin osa jännityksestäni jää kynnysmatolle. Skandinaavisesti sisustettu valoisa tila toivottaa tervetulleeksi. Kaikki yksityiskohdat ikkunalaudalle pinotuista kirjoista tarjottimella kuplivaan jääteehen on tarkoin harkittu. Tuntuu kuin rentoutuisin vain katselemalla paikkaa.
Tommi perehdyttää minut kellunnan maailmaan: Kellunta kestävää tunnin. Sitä ennen käydään suihkussa ja laitetaan halutessaan korvatulpat. Tankki on 2,5 pitkä ja 1,5 leveä. Ahtaanpaikankammo tuskin haittaa kelluntaa, mutta voin halutessani jättää tankin kannen auki. Alkuun musiikki on kaverinani ja auttaa keskittymään hetkeen. Tankissa on himmeät valot, jotka voin pitää halutessani päällä koko kellunnan ajan.
Miltä kellunta tuntuu?
Päästyäni kelluntahuoneeseen peseydyn ja avaan jännittyneenä tankin. Se on isompi kuin kuvittelin. Astun tankkiin ja kokeilen vettä sormillani. Se tuntuu lämpimältä. Laitan korvatulpat korviini ja kokeilen kellumista.
Se tuntuu jännältä. Keho ja mieli tuntuvat taistelevan vastaan enkä osaa rentouttaa kehoani. Etsin sopivaa asentoa, joka löytyy kun liu’utan kädet pääni viereen. Suolaisuus kipristelee alkuun varsinkin kuivuessaan paljaalle vatsalleni.
Pidän aluksi tankin kannen auki. Minua alkaa kuitenkin palella, joten vedän kantta alemmas. Lopulta vedän kannen kokonaan kiinni ja yllätyn, miten rauhallisena pysyn. Olo on kuin olisin jossain turvallisessa, lämpöisessä pesässä.
Tyynnyttävä musiikki alkaa soida ja valojen värit vaihtuvat koko spektriltä.
Luonteeltani olen hyvin kärsimätön. En osaa olla paikoillani. Olen kuitenkin hyvin herkkä ärsykkeille, varsinkin äänille. Ne kiristävät huomaamatta hermojani ja usein hektisen päivän jälkeen olen kireä kuin viulunkieli. Haaveilen pääseväni nauttimaan täydellisestä hiljaisuudesta.
Nyt olen kelluessani täysin aistiärsykkeettömässä tilassa. Kun kehoni antautuu kellunnalle, mieleni alkaa hiljalleen valua syvyyksiin. Laitan valot pois. Sykkeeni kohoaa hetkeksi, koska tunne on niin uusi. Kuin killuisin avaruudessa. Olen pilkkopimeässä, en tunne äärirajojani. Raajani tuntuvat irronneen kehostani. En enää hahmota, miten päin olen tankissa. Olen täysin painoton vailla tilaa, aikaa ja paikkaa.
Vajoan mielessäni koko ajan syvemmälle. Menetän ajantajun. Vaivun jonnekin unen rajamaille. Tuntuu kuin torkahtaisin hetkeksi ja säpsähdän hereille. Mietin, että onkohan minut unohdettu tankkiin. Olen ollut täällä varmaan tunteja.
Yritän vielä rentoutua mutta huomaan odottavani loppumusiikin soittoa, joka on merkki kellunnan päättymisestä. Siihen menee kuitenkin yllättävän pitkään. Kun musiikki alkaa soida, petyn, sillä haluaisin vain jäädä tankkiin. En ole vielä valmis palaamaan todellisuuteen.
Millaisia vaikutuksia kellunta antaa?
Nousen tankista ja menen hieman pökerryksissä suihkuun. Huomaan onnellisuuden kuplivan vatsassani ja nousevan kohti huuliani. Hymyilen pestessäni hiuksiani.
Oloni on sanoinkuvailematon. En ole koskaan ymmärtänyt, mitä tarkoittaa aidon tyyni, seesteinen olo, mutta tätä sen täytyy olla.
Kellunnan jälkeen Tommi tarjoaa raikasta jääteetä ja kysyy vointiani. Olen sanaton enkä osaa kuvailla fiiliksiäni. Tyydyn vain huokaamaan tyytyväisenä.
Mieleni on äärettömän rauhallinen ja rentoutunut. Tyhjä, erittäin kirkas ja puhdas. Keskittynyt ja levollinen. Minulla ei ole kiire mihinkään, tässä on jo kaikki, huomaan miettiväni. Keho on kevyt.
Kävelen hymyillen tapaamaan ystävääni ja hän arvaa minut nähdessään, että olen käynyt kellumassa.
”Et ole koskaan näyttänyt tuolta”, hän sanoo, ”kuin olisit päästänyt jostain taakasta irti”.
Kiinnostaako kellunta? Osallistu kilpailuun
Nyt sinäkin voit päästä kellumaan! Kommentoi tätä postausta maanantaihin 16.7. mennessä ja olet mukana arvonnassa, jossa voit voittaa itsellesi kellunnan. Kellunnan arvo on 67 euroa.
Palkinnon voittajat ilmoitetaan tämän postauksen kommenteissa.
P.S. Toinen arvonta alkaa 6.7. Instagram- ja Facebook-tileilläni. Käy osallistumassa myös siellä ja tuplaat mahdollisuutesi voittaa!
Kelluntakuvat: Vastaisku ankeudelle -blogin Jenny
Lue myös:
Shokkiuutisia palautumisestani – tuleeko pian seinä vastaan?
Näin minulta hävisi migreeni ja 6 muuta ongelmaa!
Näin löysin elämäni kovimman motivaation
Inka I