Kauneus ja tyyli, Perhe ja suhteet, Terveys ja hyvä olo

Kun itsetunto romahtaa: “Kiusaaminen sai harkitsemaan itsemurhaa”

”Paljon sä oikein painat – 120 kiloa?”

Tästä kommentista käynnistyi niin minussa itsessäni kuin somekanavissani jotain niin suurta, etten osannut sitä ennalta aavistaa.

Minulle ennestään tuntematon mies sanoi minulle näin pari viikkoa sitten syntymäpäiväjuhlissa tilanteessa, jossa leikkimielisesti nujakoin erään vanhan tuttavani kanssa ja tuoksinassa kaaduin hänen päälleen. Tämä tuntematon mies päivitteli, kuinka mahtaa 120-kiloinen tuntua päällä painavalta.

Kun kysyin, että mitä vittua sä just sanoit, mies jatkoi arvuuttelemalla painoani. Olisiko se sitten 100, 90, 80 vai 70…

Jäädyin. Koin itseni nöyryytetyksi ja voimattomaksi. Häpesin itseäni ja tunsin olevani täysin alasti. Halusin vain paeta paikalta. Kuten yksi lukijoistani kuvaili tunnetta: kuin kuolisi hieman sisältä.

Mies halusi käyttää valtaa, alistaa minua, ja valitsi siihen helpoimman reitin: ulkonäkö. Kenelläpä meistä ei olisi jotain kipukohtia omaan ulkonäköön liittyen. Mies osasi upottaa puukkonsa epävarmuuteeni. Hän kommentoi jälkikäteen, että taisi osua arkaan paikkaan, kun tein kärpäsestä härkäsen. Se on totta, hän osui arkaan paikkaan. Mutta onko se jotenkin tavoiteltava asia? Ja minun syyni, että hän sivalsi minua juuri siihen kipeään kohtaan?

Ja sitä paitsi, paino ei edes ole se pääpointti. Loukkaannuin, koska minun henkistä koskemattomuuttani loukattiin. Kuvittele, että joku vetää sua turpaan aivan yllättäen. Ei sitäkään varmaan antaisi mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos? Ei kuittaukseksi varmaan riittäisi, että “no anteeksi”?

Tilanteessa ollut läheiseni sekä tuttavani puuttuivat tilanteeseen ja sanoivat, ettei tuollainen käytös ole ok. Mies pyysi ylimielisesti anteeksi. Poistuin paikalta, koska koin, ettei asia johda mihinkään.

Mutta hän jatkoi härnäämistäni myöhemmin ja mittarini täyttyi – ja niin täyttyi muidenkin.

Asiasta kehkeytyi aika iso soppa, kun sekä haukkujan että minun läheiseni raivostuivat miehelle. Häntä vaadittiin pyytämään minulta anteeksi, mutta hän toisteli olevansa ambulanssikuski (!) ja tietävänsä, miltä satakiloinen näyttää. Hän ei nähnyt tehneensä mitään väärää. Hän oli vain rehellinen.

Toivoin sisimmässäni, että tilanne menisi ohi, koska häpeä. Lisäksi pelkään konflikteja, joten halusin välttää tilanteen eskaloitumista viimeiseen saakka. Koin, että pilasin juhlat aiheuttamalla draamaa. Aloin myös saada paniikkikohtauksen oireita, koska kaikki epämiellyttävä huomio keskittyi minuun ja siihen, että painoani oli kommentoitu.

Kun vihdoin pääsin taksiin, paha olo vyöryi päälle. Sisuunnuin. Vittu, noin ei puhuta kenellekään!

Ajattelin, että jos nyt vaikenen ja annan asian olla, teen väärin itseäni kohtaan eikä tyyppi opi, että öykkäröinti ei ole hyväksyttävää.

Samalla olin kuitenkin vihainen myös itselleni: miksi jäädyin tilanteessa enkä kyennyt heti puolustamaan itseäni paremmin. Mutta reagoin kuten reagoin. En halunnut alentua hänen tasolleen ja haukkua takaisin. Halusin vain kipeästi tietää, mikä kommenttien taustalla oli. Mikä sai hänet oikeuttamaan itselleen sanansa?

Kotiin päästyäni nauhoitin videot, joissa kerroin tapahtuneesta ja miltä se minusta tuntui. Julkaisin videot ja siihen liittyvän postauksen seuraavana päivänä somekanavissani – ja tajusin nopeasti sohaisseeni pinnan alla kyteneeseen muurahaispesään. (Näet ne yhä Instagram-tilini Keho-kohokohdasta.)

Anteeksipyyntö ei ollut anteeksipyyntö

Mies laittoi seuraavana iltana viestin:

”Sori. Olin kännissä ja sanoin tyhmästi. Kiitos ja anteeksi 👋🏻”

Kännin piikkiin siis vaan. Ei mitään vastuuta tai ymmärrystä siitä, mitä hän oli aiheuttanut. Kännin taakse on raukkamaista piiloutua. Se ei ole selitys eikä varsinkaan oikeutus.

Jatkoimme keskustelua ja tuntui, että hän oli lopulta vilpittömästi pahoillaan ja sanoi tämän saaneen hänet miettimään käytöstään.

Ja paskat.

Sain myöhemmin kuulla, että hän on jatkanut arvosteluani ja täyttänyt kaikki klassisen koulukiusaajan merkit: minä tein kärpäsestä härkäsen, en ymmärtänyt hänen humoristista heittoaan ja ylireagoin.

Olipa hän pahoillaan tai ei, hän ja muut, jotka ottavat oikeudekseen kommentoida, haukkua ja arvostella toista, eivät voi hyvin. Se ei oikeuta käytöstä, mutta eihän tasapainoinen, itseensä ja elämäänsä tyytyväinen ihminen koe tarvetta haukkua muita. En tiedä, puretaanko tällaisissa tilanteissa omaa pahaa oloa, epävarmuutta, traumoja, kipuja vai näitä kaikkia.

Surullisen yleinen ilmiö

Julkaistuani postauksen aiheesta Facebookissa ja Instagramissa sekä Facebookin Tavoitteena terveellisempi elämä -ryhmässä aloin nopeasti saada kommentteja, joita tuli lopulta satoja: kannustusta ja tukea mutta erityisesti ihmisten omia kokemuksia.

Tajusin, että ilmiö on laaja. Suurin osa vastaavaa kokenut oli nainen ja kommentoija mies. Mistä se kertoo? Vallankäyttöä? Naisen alistamista? Onko kiusaaajalla huono itsetunto?

Karuja olivat myös tarinat, joissa ulkonäköä oli arvostellut oma perheenjäsen; puoliso, äiti tai isoisä.

Kokemukset ovat jättäneet syvät arvet jopa vuosikymmeniksi, vaikuttaneet itsetuntoon ja pahimmillaan kulkeneet olkapäällä joka kerta, kun on astunut ovesta ulos.

Kasasin teidän luvallanne tarinoitanne ja toivon näiden tarjoavan vertaistukea meille: emme ole yksin. Jokainen kokemus on yhtä väärin eikä meidän tarvitse vain kiltisti niellä niitä ja jatkaa elämää. Eihän mikään silloin muutu.

Muistakaa, että olette upeita juuri noin. Hellitään itseämme ja puhutaan itsellemme kauniisti. Ole paras ystävä juuri sinulle. Silloin nämä puukoniskut eivät pääse uppoamaan niin syvälle.

Kehukeskiviikko

Halusin, että tapahtuneesta seuraa jotain hyvääkin. Halusin lisätä myönteistä puhetta ja kehua naisia – koska naiset nyt on mun mielestä maailman upeimpia olentoja.

Siksi käynnistin kehukeskiviikon Instagramissa. Tarkoituksena on kehua kolmea naista Instagram Storyissa ja levittää näin hyvää mieltä. Tule mukaan! Haaste on yhä käynnissä! Haastepohjan ja jo jaetut kehut löydät Instagram-tilini Haaste-kohokohdasta.

Mutta nyt teidän tarinoihin. Kiitos, että jaatte ne kanssamme. Keskustelua voi jatkaa tässä kommenttikentässä ja somekanavissani. Miten olette päässeet kiusaamisesta eteenpäin? Miten siihen pitäisi puuttua? Kommentoikaa! <3

itsetunto  itsetunto

Lukijoiden kokemukset: “Kiusaamisen jälkeen kehoni on aivan sekaisin ja itsetunto sitäkin huonompi”

“Koulukiusaukseni alkoi jo ala-asteella, kun kehityin varhain ja jatkui yläasteella jatkuneena juuri ulkonäköön liittyen eniten… Se jättää arvet pysyvästi. Nyt ikää jo 30 vuotta, mutta siltikään en voi kantaa omaa kroppaa ylpeänä, kun menneisyyden haamut kummittelee aina.”

***

“Ei siitä kiusaamisesta helposti yli pääse ja vaikea on nähdä kiusaajia, kun ahdistus iskee kunnolla. Meni monta vuotta tajuta, että olen ihan normaali ja tavallinen enkä mikään läski, kuten rakkaat luokkatoverit kutsuivat minua.”

***

“Olin 15-vuotias, kun yksi vanhempi poika sanoi, että siskoni on kaunis ja me olemme siskoni kanssa toistemme vastakohdat. Ikää mulla nyt 59 vuotta ja noi sanat kuulen sisälläni aina, kun pitää mennä ihmisten ilmoille.”

***

“Koulukiusaamisen jälkeen piiskasin itseni kauheaan ortoreksiaan ja nyt keho aikuisena aivan sekaisin. Aineenvaihdunta tosi huono ja itsetunto sitäkin huonompi. Vuosi sitten lenkillä ollessa yksi mies ajoi autolla vierelle ja huusi ikkunasta, että mulla on aivan saatanan vitun hirveen iso perse. Kyllä satutti, olin siinä hetkessä tulossa 9 kilsan lenkiltä ja hyvällä fiiliksellä niin kyllä laski liikunnasta saatu ilo sillä kertaa. Kyseinen mies näytti olevan kaameassa kännissä ja sieltä apukuskin puolelta huuteli, mutta silti. Mikä sai vieraan ihmisen raivostumaan noin paljon mun takalistostani. Olen tällä kropalla saanut kolme ihanaa lasta kuitenkin.”

***

“Itselläni on suuria ulkonäköpaineita. Ulkonäön takia koen olevani huonompi ihminen kuin muut. Taustalla koulukiusaaminen, joka alkoi 6-vuotiaana ja kesti koko peruskoulun. Ulkonäkö puoleen pääasiassa ja eniten kiusasi pojat. Kiusaaminen muutti muotoaan, kun menin lähihoitajakouluun. Lähärikoulun aikaan jossain vaiheessa pohdin itsemurhaa, kun koin itseni niin huonoksi ihmiseksi. Minulla on taustalla myös yksi hyväksikäyttö joskus 12-15 vuotta sitten, jonka olin ”unohtanut” 10 vuodeksi ja muistin yhtäkkiä pari vuotta sitten. Kaikista näistä arvet on syvät ja olen ollut sinkku 6 vuotta. Pelko altistaa itsensä toisen satuttamiselle alttiiksi on vaikeaa.”

***

“Ulkonäköön liittyvästä koulukiusaamisesta on edelleen mukana pienet arvet, jotka tosi helposti tulee esiin huonoina päivinä ja saa ajatuksissaan solvaamaan itseään vaikka miten sekä potemaan huonoa omatuntoa herkuttelusta.. Pienimmätkin kommentit myös saavat helposti suuttumaan ja taas näkemään itsensä negatiivisesti, kuten lääkärien piilokommentit, joista saa lukea kannasta.”

Ex-puoliso kommentoi: “Sä et enää miellytä minun silmää”

“Exän kanssa oli ero aikalailla pinnalla, kun hän tokaisi mulle päin naamaa, että ‘sä et enää miellytä minun silmää’. Pahinta oli se, hän laittoi mulle viestiä, että ‘no, voisit sä edes vaikka hölkkäämässä alkaa käymään tai tekee edes jotain.. Tai no taitaa terassilla istuskelu kiinnosta enemmän nykyään’. Painoin silloin ehkä 62-65 kg. Vaikka ihminen ei suoraan haukkunut mua, mutta toi piilohaukkuminen tuntui todella pahalta. Eron jälkeen kävin psykoterapeutilla koska viimeinen vuosi kyseisen ihmisen kanssa oli todella raskas. En onneksi enää hirveesti muistele noita asioita, mutta se tekee kipeää, etten kelvannut sellaisena kun olen.”

***

“Olen istunut tietokoneella vanhempieni luona, kun äiti on tökännyt mua kylkeen ja kommentoinut, että onpa mulla melkoiset jenkkakahvat. Siis oma äiti… Toisen kerran äiti vitsaili housunvyötäröstäni kummieni ollessa kyläilemässä. Siinä kohtaa karjaisin, että ‘turpa kiinni. Ei tarvitse vieraiden läsnäollessa kommentoida mun kroppaa.’ Äiti siinä kiukutteli, kun käyttäydyin rumasti sanoessani noin, mutta silloin vastasin, että vieraiden läsnäollessa ei tarvitse mun ulkonäköäni mollata – sehän vasta huonoa käytöstä on.”

***

“Mun isovanhemmat on aina haukkuneet lihavaksi. Laihdutin 50 kiloa, mutta sekään ei riittänyt. Enemmän olisi pitänyt pudottaa, että olisin kaunis. Nykyään en halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä, koska joka kerta kaikki asiat tulee mieleen ja aina sieltä tulee sanomista painostani ja siitä että olisin hoikkana kauniinpi! Kun pudotin painoa, isoisäni halusi aina maksaa yhdestä pudottamastani kilosta 10 euroa ja käski minut aina vaa’alle ja maksoi vaikka en halunnut rahaa. Sitten kun aloin lihoa loukkaantumisen takia, hän vaati kaikki rahat takaisin. En maksanut ikinä takaisin”

***

“Kävin treenaa kaverini kanssa. Kerran hain hänen tyttärensä leffaan mun sukulaistytön seuraksi. Tää nainen töräytti miehensä, lastensa ja mun sukulaistytön kuulleen, että ‘onpa siulla isot tissit! Pidät vissii treeneis tosi tiukkoi urheiluliivejä.’”

***

“Mie deittailin on-offina melkein vuoden ajan erästä miestä. Suhde ei tuntunut etenevän seurusteluun asti tiiviistä hengailusta huolimatta, ja eräänä iltana turhautuneena tivasin, että mistä se oikein kiikastaa. Lopulta hän sitten sanoi, että ‘sä oot kyllä tosi ihana, mut ku sulla on toi maha’. En ole vieläkään päässy tästä yli ja vierähtää varmasti vielä tovi terapiassa, että pääsen – jos pääsen. Ihmiset osaa olla tosi julmia.”

***

“Vanha yläasteaikainen tuttu, johon törmäsin joskus baarissa, koki oikeudekseen tokaista, että ‘paljon sä oot oikein lihonnut’. No, varmaan 30 kiloa. Häpesin, nolostuin ja kuolin taas vähän lisää sisältä. Ja söin suruun lisää. Onneksi sittemmin nahka on paksuuntunut ja muutenkin löytynyt ote elämään, mutta kyllä tämmöiset satuttaa ja jättää jäljet pitkäksi aikaa.”

***

“Omat kaverini ovat sanoneet, että ‘no, et ole sen näköinen, että monetkaan miehet pitäisi sua hyvännäköisenä’. Lisäksi omat vanhemmat antavat ‘asiantuntevia’ liikuntaneuvoja (koska liikuntahan on se, mikä laihduttaa) ja kertovat, kuinka heidän ystävänsäkin katsoivat järkyttyneenä reisiäni, kun pitkästä aikaa näimme. Jos sanoo vastaan, on dramaattinen ja suuttumisen sijaan pitäisi miettiä, miksi asia on niin ‘arka’ ja tehdä sille jotain. Kovankin nahan alla välillä kirvelee.”

***

“Olin Aasiassa vaihdossa, kun isäntäperheen isä alkoi kysellä ruokapöydässä, että paljon painan: 60, ei yli varmasti.. 70.. tai 80. Vai 120.. Olin ihan shokissa, 18-vuotias ja toisella puolella maailmaa. Tämä ‘roustaus’ jatkui hetken ja sitten hän käski minun syödä vasemmalla kädellä. Eli sillä millä perinteisesti sielläpäin pyyhitään vain perse. Hän oikein vaatimalla vaati, lähes huusi, hänhän on isäntä talossa. Söin lusikallisen ja lähdin pöydästä isännän nauraessa. Tajusin, että tämä oli vain jotain valtapeliä hänelle: tapa näyttää että (nuori) nainen, olet pohjasakkaa. Kulttuurieroja on joo, mutta kun hän käski syödä vasemmalla kädellä, tajusin, mitä hän tietää tekee: vahingoittaa tarkoituksella minua henkisesti. Aseman vahvistamista, vaikken itse kokenut 18-vuotiaana olevani jotenkin haaste tai haastaja 50-vuotiaalle, rikkaalle aasialaismiehelle, jonka katon alla asuin hetken.. Mutta hulluja riittää.”

Tuntematon sylki selkään ja huusi “hyi vittu”

“Mulle sanottiin yksissä juhlissa, kun naurettiin jotain, että ‘lihavat on lepposia’. Mun kaveri siihen, että mit vit sä just sanoit?? Tammikuussa aloitin ruokavalion ja lenkkeilyn sekä myöhemmin TFW:n ja laihdutin 15 kg.”

***

“Oma rintavarustukseni on aika kookas ja eräs vieras päätti jatkoilla kommentoida sitä ja vielä perään kertoa, että ei tykkää isorintaisista naisista. No, kiitos tästä. Tunsin itseni myöhemmin tyhmäksi kun otin nokkiini ja poistuin jaettuani pari kipakkaa sanaa. Tämäkin laittoi anteeksipyynnön perään aamulla. Mikä näissä nyt sitten on fiksua reagointia?”

***

“Mulle kerran kadulla joku huomautti mun reisista ja se tuntui tosi pahalta. Kerran myös kun olin lapsi, myyjä kommentoi että ‘onpa sulla isot reidet, ei meillä sun kokoa ole’. Siis pienelle lapselle! Jäädyin ja mua hävetti. Se jätti aika isot arvet. Mutta onneksi olen oppinut rakastamaan itteäni ja kehoani.”

***

“Tämä on ollut oikeastaan kaikista pahin: sylki selkään ja huusi vielä sen jälkeen kovaan ääneen ‘hyi vittu.’”

***

“Osallistuin Miss Plus Size 2018 -kilpailuun ja pääsin finaaliin. Tuli niin törkyistä kommenttia siitä, miten noloa kisassa mukana olo on, että jätin leikin kesken ennen kuin finalisteja julkaistiin lehdessä. Ihan typerää, mutta muiden sanat satutti niin paljon, etten kehdannut olla itsestäni ylpeä. “

***

“Olin noin 15-vuotiaana kavereiden kanssa kaupan edessä, kun mies siinä vieressä ilmoitti kovaan ääneen että ‘sä olet selvästi raskaana’. Olin kerännyt vähän painoa äitini kuoleman jälkeen ja oli vähän huono itsetunto muutenkin. Tuli aivan kauhea olo, ja ne kaverit joiden kanssa olin, eivät sanoneet mitään, ehkä jopa vähän naurahtivat. Kyseinen mies oli varmaankin vähän humalassa, mutta silti se sattui.”

***

“Mun yksi kamalimmista kokemuksista kehoa kohden kävi noin vuosi sitten. Olin etsimässä häämekkoa häihini, joita juhlittiin 8/19. Olin eräässä häämekkoliikkeessä ja esittelin myyjälle mun lempparimekkojen kuvia, joista osa yli kyseisen mekkoliikkeen mallistoa. Sanon vielä tässä välissä, että kyseinen mekkoliike myy kaikkia mekkojaan koossa 32-64. Olen itse kokoa 42-44. Mekot myyjälle näytettyäni myyjä tuo mun luo kaksi mekkoa. Aivan erilaisia kuin mun kuvailemat mekot. Semmoisia aivan jätesäkin näköisiä. Myyjä sanoi mulle, että siinä on tasan ne kaksi mekkoa, mistä voin valita, koska oon niin läski. Että mun pitäisi laihduttaa, ettei mulle koskaan tule menee mikään muu heidän mekoista. Poistuin itkien liikkeestä.”

***

“Olin ravintolassa mun frendin kanssa syömässä joskus tossa vajaa 15 vuotta sitte. Oli alkanu kiloja mulle kertymään ja en nyt ehkä ollu ihan sinut sen asian kanssa. Niinku en ehkä vieläkään. Eniveis siinä meidän ruokaillessa tuli semmoinen täysin tuntematon herra sanomaan mulle siihen pöytään: ‘Älä syö enempää!’ Hyvin hämmentävä ja ikävä kokemus. Tietenkin se ilta meni pilalle ja täysin se hetki siinä ravintolassa. Hyvin elävästi muistan oman fiiliksen ja mun ystävän ilmeen, kun se katsoi mua. Jestas, että vituttaa vieläkin, kun miettii sitä.”

***

“Mulle tuli kerran baari-illan jälkeen baarin pihalla joku nainen taivastelemaan että ‘MIKÄ SULLA ON KUN OLET NOIN LIHAVA?!?’
Olin ite niin tuiterissa, etten muista enää, kuinka reagoin. Ystäväni kävi melkein tämän naisen päälle puolustaakseen minua ja portsari tuli toppuuttelemaan tilannetta.
Tämä nainen oli muka huolestunut minusta. Huoh. Joo, tällä oli huoli, että mulla on varmaan joku sairaus, kun olen niin lihava.”

itsetunto
itsetunto

Queen B:n sanoin:

Middle fingers up, put them hands high
Wave it in his face, tell him, boy, bye
Tell him, boy, bye, middle fingers up
I ain’t thinking ’bout you

via GIPHY

Kuvat: Albert Romppanen

<3: Inka I

FACEBOOK / INSTAGRAM / TWITTER

Lue myös:

Miksi inhoan kehoani?

(Keho)positiviisuus kuuluu kaikille

Riisuin kameran edessä ja itsetuntoni vahvistui – näetkö sen kuvissa?

Näin opin hyväksymään kehoni tässä ja nyt

Miten twerkkaus sai minut rakastamaan kehoani? Katso video!

Romahdus sovituskopissa – kun pylly on liian iso

Kommentoi

Maidottomat köyhät ritarit kahdella tapaa

Köyhät ritarit tuovat mieleeni lapsuuden. Äiti paistoi niitä viikonloppujen herkkuhetkiin…

Continue Reading
  • Kaupallinen yhteistyö & arvonta:@kaslink.aito 〰 Maailman helpoin tiramisu valmistuu 15 minuutissa – voita puolen vuoden kaurajuomat!
❤😍
Voitko uskoa, että yksi herkullisimmista koskaan maistamistani tiramisuista on maidoton? Usko pois! Käy nyt nappaamassa blogista äärimmäisen helppo resepti talteen ja osallistu samalla arvontaan. Suora linkki profiilissa: @inka.ikonen 
#kaslink #kaslinkaito #kaurakerma #kauravispi #kaurajuoma #kauramaito #jälkiruoka #resepti #maidoton #dessert #dairyfreerecipes #tiramisu #dessertrecipe #ruoka #inkaicom
  • Toiveisiinne on vastattu🍴Olette pyytäneet nopeita ja helppoja (kasvisruoka)reseptejä arkeen ja nyt niitä piisaa. 
Blogissani alkaa uusi Vartissa valmista vegeä -postaussarja! Ensimmäinen resepti on nyt julkaistu. Se on laiskan kokin flatbread hummuksella ja halloumilla, joka on saanut inspiraationsa Marbellassa sijaitsevasta, ihanasta Rachel's eco love -ravintolasta.
🥑🍞 Käy nappaamassa ohje talteen niihin hetkiin, kun kysyt mielessäsi noin 345 098 kerran, että "Mitä sitä tänään syötäisiin". Ei enää niitä epätoivon hetkiä! Taistellaan yhdessä vastaan 💪 Linkki profiilissa: @inka.ikonen 
Pisst! Käy myös katsomassa Instagram stooreissani, kuinka teet maailman parasta hummusta ja kuinka irrotat granaattiomenan siemenet aivan superhelposti!
#resepti #arkiruoka #kasvisruoka #flatbread #ruoka #inkaicom #vartissavalmistavegea #healthyfood #healthyrecipes #vegetarianrecipes
  • 🍉PIKA-ARVONTA: Voita liput I love me -messuille sinulle ja ystävällesi!🥥 Jee, @iloveme_official -messut ovat tulevana viikonloppuna! Odotan niin paljon, että pääsen näkemään tuttuja ja sukeltamaan hyvinvoinnin maailmaan. Kiinnostavia näytteilleasettajia ja ohjelmaa on todella paljon 👠💄🏋️‍♀️🧘‍♀️ Haluan teidät mukaan messuille 🙌Yhteistyökumppanini @biokia antoi minulle arvottavaksi peräti 10 lippua. Eli nyt sinä ja ystäväsi voitte päästä viikonloppuna messuhumuun. Arvon viidelle osallistujalle kaksi lippua (arvo 38 euroa). Osallistu kommentoimalla kuvaan, kenet haluaisit viedä messuille. Voit tägätä niin monta ystävää kuin haluat. Yksi kommentti on yksi arpa. Onnea matkaan! 🙏

Arvonta päättyy torstaina 17.10. klo 18. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Liput toimitetaan puhelimeen tai sähköpostitse.

Instagram ei ole osallisena arvonnassa.
#iloveme #ilovememessut #iloveme2019 #tulesellaisenakuinolet #arvonta #kilpailu
  • Roosa nauha -päivää vietetään tänään perjantaina, kansainvälisenä tyttöjen päivänä. 💕 Sen takia nyt tärkeää asiaa rinnoista. 🍒

Tutkitko rintasi säännöllisesti? Rintojen tutkiminen tunnustelemalla on jo varmaan tuttua, mutta kuinka usein katsot rintojasi? 
Kävin Felicitas Mehiläisen lääkäri Liisa Häkkisen hedelmällisyysneuvolassa, jossa hän tutki rintani. Samalla hän muistutti, että rintoja pitäisi tunnustella ja KATSELLA kerran kuukaudessa menkkojen jälkeen. Kasvaimen oireet saattaa nimittäin näkyä myös peilissä. 
Kirjoitin Iltalehteen jutun aiheesta (älkää antako otsikon hämätä, se on hassu - en keksinyt itse). Lue juttu nyt profiilissa olevan linkin kautta. Katso myös mun stooreista, kuinka rinnat tutkitaan oikein.
#näytätunteesi #näytätukesi #roosanauha #roosanauhapäivä #tutkirintasi #tyttöjenpäivä
  • Tänään, maailman mielenterveyspäivänä, haluan kysyä sinulta: mitä kuuluu? 💚

Tänä vuonna päivän kansainvälinen teema on itsemurhien ehkäisy. Siksi @mielenterveys kannustaa kysymään tuon maailman tärkeimmän kysymyksen. Nähdään ja kuullaan toisiamme, jotta kukaan ei jäisi kipunsa kanssa yksin. Kenenkään ei pitäisi joutua pärjäämään ilman apua.

Tuen täysillä MIELI ry:n pyrkimystä avoimemmasta keskustelukulttuurista mielenterveyden suhteen. Haluan myös olla mukana levittämässä oikeaa tietoa mielenterveydestä, poistamassa leimautumista ja muuttamassa asenteita, joita mielenterveyteen liitetään.

Kirjoitin vajaa vuosi sitten Ylelle jutun, jossa Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen kertoi mulle jotain niin suurta ja tärkeää, että ihmettelin todella itsemurhan tehneen läheisenä, miksei tästä puhuta enempää: "Itsemurhan ja sen yrittämisen aiheuttaa neurobiologinen poikkeustila, joka on todennettavissa MRI-kuvauksessa. Kun ihminen kokee sietämätöntä henkistä kipua, kehossa laukeaa akuutti stressitila. Aivojen 'hätäkeskus' eli mantelitumake hälyttää muut aivojen osat ja koko kehon taistele-tai-pakene -tilaan.
Rationaalinen ajattelu on mahdotonta ja pitkäaikaiset elämänsuunnitelmat ja vaihtoehtoiset ratkaisut unohtuvat. Ihminen ajautuu itsetuhoiseen tilaan.
Itsetuhoisen ihmisen ajatukset keskittyvät siihen, miten tuskan saa loppumaan. Itsemurha ei ole järkiperäinen valinta vaan tilanne, jossa henkisen kivun takia ei nähdä enää muita vaihtoehtoja. 
Kukkonen on työryhmänsä kanssa kohdannut yli 1 000 itsemurhaa yrittänyttä. He ovat kuvailleet tilaa sumuiseksi: ajatus ei pelaa, niin mennyt kuin tuleva ja jopa läheiset pyyhkiytyvät mielestä.

Vaarallinen itsetuhoinen tila voi kestää parista minuutista pariin tuntiin. Ulkopuolinen voi onnistua keskeyttämään tilan vaikka vain koskettamalla olkapäätä tai juttelemalla puhelimessa itsetuhoisen kanssa. Kukkosen mukaan tällöin itsetuhoiselle palautuu mieleen läheiset ja ymmärrys siitä, ettei halua kuolla." Oikeaan aikaan kysytty kysymys voi siis pelastaa hengen.

Lähde: Yle

Lue koko juttu profiilissa olevan linkin kautta: @inka.ikonen 
#vihreäävaloa #mieli #kymppikymppi #mitäkuuluu