Näin masennus näkyi minussa – tarina siitä, kuinka katosin

02/04/2018

”Siis minkä ihmeen takia sä verhoat ittes tollaisiin kaapuihin?”, kysyä täräytti rakas pikkusiskoni päin naamaani. Hän mittaili minua päästä varpaisiin silmät viiruina.

Repesin nauruun. Yritin samalla keksiä hätäisesti jotain järkevää sanottavaa. Mmmm… sano nyt jotain.

”Sulla on upeat muodot, sun pitää korostaa niitä, ei peittää”, sisareni jatkoi rohkaisevana.

Silloin viimeinen vuosi vilisi silmieni edessä kuin filminauha. Ei, en ollut kuolemassa. Päinvastoin. Taisin herätä henkiin pitkästä horroksesta.

masennus

masennus

Katosin masennuksen alle

Olen aiemminkin maininnut, että masennuslääkkeiden mukana sain 20 kiloa ylimääräistä. Kilot kertyivät osin elämäntapojen takia mutta suurimmaksi osaksi lääkkeiden sivuvaikutuksena.

Kuin huomaamatta olin kilojen kertyessä alkanut täyttää vaatekaappiani uusiksi. Aiemmin olin nauttinut naisellisesta tyylistäni: kireitä kynähameita, sukkahousuja, huikean korkeita korkoja, vyötäröä nuolevia mekkoja… Kun vatsanseutu alkoi pömpöttää eivätkä vanhat farkut enää menneet kiinni, alistuin kohtalooni.

Vein itseltäni vaivihkaa kireät kynähameet kellariin. Vaatteiden mukana lensi kellariin seksikkyys ja naisellisuus, ylväs ryhti ja voimanaisen asenne.

Tilalle tuli ankea, kumarassa kulkeva nainen, joka halusi hautautua telttamaisten vaatteiden alle ja kadota näkyvistä. Halusin kulkea mahdollisimman joustavissa ja mukavissa vaatteissa vähät välittämättä siitä miltä näytin.

Uusi perustyylini oli tämä: melkein nilkkoihin asti yltävä, löysä neuletakki eli the kaapu, kuten siskoni sitä nimitti, farkut, löysä, muodoton t-paita ja uggit. Vittu UGGIT. Ei niissä kengissä sinänsä mitään vikaa ole, mutta noihin muodottomiin karvaisiin töppösiin kärjistyy masennustyylini ydin.

masennus

Vaihdan uggit korkokenkiin

Siskoni alkuravistelun jälkeen päätin nousta kuopasta. Nyt loppui jumalauta tämä itsesäälissä rypeminen! Vyötärö esiin!

Kellarissa lojuviin vaatteisiin en mahtuisi, mutta mitä sitten. Nyt mulla olisi lupa ostaa uusia, kauniita vaatteita. Panostin ajattomiin, laadukkaisiin materiaaleihin. Ostin (joustavia!) kynähameita, mekkoja, paljon, paljon mekkoja ja klassisen tyylikkäitä paitapuseroita sekä ihan saakelin tiukat mustat farkut. Lopuksi sijoitin vielä kahtiin jumalaisen kauniisiin korkkareihin. Tein hankinnat pikkuhiljaa ja niin, että vaatteet kestävät aikaa ja mielialan muutoksiani.

Aluksi pidin vielä ne nilkkoihin asti ulottuvat neuletakit turvanani, mutta uskaltauduin pukemaan niiden alle kynähameen. Aloin saada kehuja etenkin naispuolisilta kollegoilta ja uskoni vahvistui.

Ihmettelin, kuinka paljon niinkin toisaalta pinnallinen ja mitätön asia kuin pukeutuminen voi saada ihmisessä aikaan. Miten kauniit vaatteet kohottavatkaan itsetuntoa ja kopisevat korot jälleen suoristavat ryhdin. Lopulta jätin sen neuletakinkin pois.

Enkä ole kaivannut turvavaatteitani enää päivääkään. Uggit ovat koirankusetuskenkinä ansaitsemallaan paikalla muistuttamassa, että tähän et sitten enää lähde. Muodokas kroppani ansaitsee paremman kohtelun.

masennus

Ja harva se päivä saan pikkusiskoltani viestejä, miten jumalainen ja ”täykky” hänen siskonsa on. Persikkaemojit kruunaavat viestit. Harva uskaltaa puhua minulle aroista asioista yhtä suoraan ja vielä harvempi oikeasti muovaa elämääni niin isosti kuin hän. <3

Lue myös:

Näin opin hyväksymään kehoni tässä ja nyt

Riisuin kameran edessä ja itsetuntoni vahvistui – näetkö sen kuvissa?

Miksi inhoan kehoani?

Romahdus sovituskopissa – kun pylly on liian iso

Miksi olen ylipainoinen?

Inka I

FACEBOOK / INSTAGRAM
  • Jj

    Ihana, ihanampi, Inka 😉👌🏻 Sun suosituksesta ostin silloin kahdet Mollyt ja wow miten ne oli hyvät.
    Ostin meinaan pari viikkoa sitten kahdet uudet.. ja huomaan että niiden valmistuksessa on ollut pakko muuttua jotain. Ei ne ole enää ihan wow mutta tosi hyvät.
    Onkohan muut huomanneet tätä? Melkein kysyin jo kaupastakin tätä asiaa

    • Inka I

      Hei ihana <3 Jep, ne on ihan todella hyvät farkut hinta-laatusuhteeltaan. Hyvä, että säkin huomasit sen mun lisäyksen tekstiin. :)

  • Elli

    Kiva kun olit tonne farkkupostauksen laittanut tiedon Molly-farkkujen tilanteesta, oon ihmetellyt suuresti että mitä ihmettä on tapahtunut! Kiitos tästä! Oot upee! ❤️

    • Jj

      Jee! Nyt mäkin huomasin tuon editin niin ei tartte enää ihmetellä onko joku muuttunut Mollyissä

      • Inka I

        Jes, loistava juttu!

    • Inka I

      Moikka Elli! Joo, itse ihmettelin koko- ja materiaalieroa niin kertoivat liikkeessä. Ajattelin, että muutama muukin voi pohtia samaa, kun farkut on niin suositut. Kiitos <3 <3

  • Laura

    Vautsi, upea nainen ja mahtavat kuvat! You rock girl.

    • Inka I

      Kiitos ihana <3

  • EM

    Hei Inka,
    Olet minun idolini. Tiedätkö, olen kropaltani kuin kopio sinusta. Minulla kilot tulivat myös masennuslääkityksen seurauksena plus, että raskaus oli kiva lisä. Olen lyhyt, 154 cm ja jalat ovat juurikin kuin ratapölkyt. Olen aina inhonnut jalkojani. Inhoan edelleen enkä ole itseni hyväksymisessä lähelläkään siellä missä sinä olet. Sen vuoksi oletkin minun idolini. Jospa minäkin joskus pystyisin luopumaan siitä pitkästä neuletakista.
    Tuo sinun kynähameesi on aivan mielettömän upea! Mistä olet ostanut sen?

    Jatka Inka samaan malliin! Blogiasi on ilo seurata!

    • Inka I

      Hei ihana EM! <3

      Oi, mikä viesti. Kiitos, kiitos, kiitos! Tulipa ihana fiilis sanoistasi :) Pirun masennuslääkkeet! Parhaimmillaan auttavat hädän hetkellä mutta sivuvaikutuksista puhutaan liian vähän. Ratapölkky-määritelmä on turhan tuttu täälläkin päässä. Me ei saatais puhua itsestämme niin rumasti. Mun pikkusisko on auttanut tässäkin asiassa ylistämällä mun reisiä, kuinka ihanan muodokkaat ne on. Eli käännetään ne päässämme ratapölkyistä muodokkaiksi.

      Aivan varmasti pystyt luopumaan! Jos mäkin niin säkin. Voimia ja tsemppiä!

      Kynähame on ostettu Mark&Spenceriltä. Se on kyllä ihana.

      Kiitos, mä jatkan <3 Ihanaa, että seuraat.

  • P

    Hahaa. Mä käytän mollyjä ja näemmä sun blogin kautta aikanaan ne löysin. Hassua.
    Kun nyttemmin olen päätynut blogiin jtn muuta kautta.
    Sun tyyli on ihana.
    Mä kyllä rakastan noita ”kaapujakin” joita minulla on useita. Tajuan kyllä et jos ”ratsastushousuni” eli ne paksut reidet katoais, niin käyttäisin kaapuja vähemmän.

    Olen kuitenkin oppinut että liika peittäminen suurentaa.
    Sekin on tuttua että alakulossa vaatteilla aivan liian vähän väliä. Normitilassa olen paljon turhamaisempi.
    Nyt olen normi mutta kiusallisen mukavuudenhaluinen ja liikaa jumppatrikoissa 🙄

    @notsobadperson

    • Inka I

      Hei P! Eikä, aika hauskaa! Oi, kiitos <3 Täytyy myöntää, että rakastan minäkin. Talvella niihin on ihana kääriytyä. Mutta se on todellakin totta, että liian telttamaiset vaatteet tekevät isomman näköiseksi. Ei nyt tarvitse aina kulkea missään makkarankuoressa, mutta voi pukeutua imartelevammin. Ja mä en koe pukeutuvani muita varten vaan saan itsevarmuutta kauniista, mulle sopivista vaatteista.

      Sepä se! Mukavuuteen on helppo jumiutua. Sorrun itse hyvin usein samaan, varsinkin kotona ja vapaapäivinä.

      Tsemppiä sinne <3

  • Anu K

    Hei! Ihana lukea sun juttuja. Koen samanlaisia fiiliksiä. Itselläni on tullut painoa lisää iän myötä ja välillä kokee itsensä ei niin kauniiksi tai oikeastaan harva se päivä. Kiitos, että kirjoitat. Tästä saa naisenergiaa!
    Mistä olet löytänyt kauniita vaatteita?

    • Inka I

      Hei Anu K! Kiitos kommentistasi :) Ihana kuulla, jos saat tästä naisenergiaa! <3 Tsemppiä taisteluun sisäisen kriitikon kanssa! Muista myös kehua ja helliä itseäsi. Suosikkivaatemerkkejäni ovat muun muassa Samsoe & Samsoe, Tiger of Sweden, & Other Stories ja Zara.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*

*

Liity Inkan uutislistalle