Terveys ja hyvä olo

Paikka, jossa inhoan itseäni eniten

Viime viikon perjantaina olin Ompeluseuran järjestämillä Upea ura -festareilla. Joku…

Viime viikon perjantaina olin Ompeluseuran järjestämillä Upea ura -festareilla. Joku saattoikin nähdä Instagram Storyni, jotka voit vieläkin katsoa kohokodistani.

Yksi asia, joka ei tavallaan liittynyt uraan, vaan oikeastaan koko elämään, oli Starian RPA ja AI -johtajan Merja Ficherin kommentti.

Joka kerta, kun häntä on hieman jännittänyt painaa enteriä, jotain mahtavaa on tapahtunut.

Lause jäi pyörimään päähäni. Ja allekirjoitan sen täysin. Kun olen kirjoittanut vaikeista aiheista, kuten masennuksestani, kehonkuvastani, ylipainostani, twerkkauksesta, laihdutuksen haasteista tai siitä tähän astisista teksteistäni kaikkein vaikeimmasta eli salakuvaukseta, olen pelännyt enterin painamista. (Olin vielä ajatellut, että aivan kaikesta muusta voin blogissani kirjoittaa, mutten siitä salakuvauksesta.) Olen kelannut päässäni kaikki kauhuskenaaniot ja kammonnut sitä, mitä julkaisemisesta voi seurata.

Sillä hetkellä, kun olen painanut enter ja juttu on mennyt julki, sisälläni on kihelmöinyt.

Joka ikinen kerta te olette ottaneet tekstini ja minut avosylin vastaan. Silloin olen suunnattoman helpottunut. Aiheeseen liittynyt häpeä on hävinnyt heti ja minulla on voimakas olo. Eipä saanut tämäkään pirulainen minua murskattua. En lyhistynyt sen alle.

Nyt on taas sellainen hetki, että vähän jännittää. Oletteko jo kyllästyneitä aiheeseen? Onko tämä liian intiimiä?

Pukuhuoneoksennus

Oksensin teille viime syksynä, miten sovituskoppi ja liian pienet ulkoiluhousut saivat minut paniikkihäiriön ja itkupotkuraivarin partaalle. Teksti syntyi heti kauhukokemuksen jälkilöylyissä, kun vielä nikoittelin itkemisen takia.

Nyt on käsillä samanlainen hetki.

En ole nukkunut kunnolla viikonlopun jälkeen. Olin pitkästä aikaa lauantaina ulkona ja hytkyin kesäyössä aamuun asti. En ole harrastanut näitä iltoja juurikaan, koska a) alkoholi tuhoaa palautumisen ja yöunet ja b) olen väsynyt koko seuraavan viikon, mikä aiheuttaa voimakasta vitutusta, ihmisvihaa, treeniskippailua, kyltymätöntä jäätelöhimoa ja itsesäälissä rypemistä.

Lisäksi mulla on hyvin kivulias ovulaatio. Siitä sitten laskettelen menkkoihin asti turvonneena, tissit pinkeinä ja vatsa kipeänä ja kouristellen. Nyt ollaan vedetty tätä mäkeä pari viikkoa ja menkat häämöttää parin päivän päässä.

Ja vielä kirsikkana kakun päällä mulla on akuutti lomantarve.

Okei, eli lähtöasetelma on tämä: viikon kestänyt darra + PMS.

Sitten lähden epätoivoisena etsimään työpäivän jälkeen joko kenkiä tai uutta mekkoa lauantaisiin häihin. Näin hyvissä ajoin kahta päivää ennen juhlia.

Löydän kaupasta pari mekkoa ja ihanan haalarin ja hiivin pukukoppiin. Kyseessä on pukukoppi, josta olen poistunut aika monta kertaa aiemmin itkua pidätellen.

Sitten kuoriudun alusvaatteisilleni ja hätkähdän.

En ole viime aikoina juuri tutkinut itseäni peilistä –  ainakaan alusvaatteisillani. Olen vältellyt sovituskoppeja, tai itseasiassa kauppoja, koska yritän säästää rahaa. Tosin huonolla menestyksellä, mutta ei nyt eksytä aiheesta enempää.

Ja alusvaatteiden ja peilin pesäero on tehnyt hyvää, suosittelen. Enkä muutenkaan ole juuri hengaillut peilien kanssa. Kuntosali on vaihtunut TFW:iin, eikä kyseisillä saleilla ole peilejä. Tanssitunneilla on joo peilit, mutta siellä olen oppinut katsomaan itseäni jo ihaillen.

Mutta nyt mä olen kuin peilien väijytyksen kohteeksi joutunut peura. Silmiini iskee yksi selluliittimohkura tuolta ja toinen täältä. Onko tuo selkämakkarakin vielä olemassa? Vedän äkkiä spagettiolkaimisen kesämekon muhkuroiden peitoksi. Äh, paskalta näyttää, totean. (jes, täähän alko hyvin!)

Revin haalarin ylleni ja katson jälleen lopputulosta. Pyörin ympyrää ja löydän yhä uusia haukuttavia ruumiinosia.

Poistun sovituskopista itkua niellen ja totean myyjälle nöyrästi hymyillen, että ei nämä olleet ihan mun tyylisiä. Ja olen jälleen varma, että myyjä miettii, että niin, sä et vain mahtunut meidän vaatteisiin, punkero.

Takapakki kuuluu kehitykseen

Yksi askel eteen, kaksi taakse. Niinhän sitä sanotaan.

Viimeksi eilen puhuin miespuolisen ystäväni kanssa kehopositiivisuudesta. Hän on tanssija/näyttelijä, joka joutuu työskentelemään paljon kehonsa kanssa ja kestämään siitä kritiikkiä. Sovimme, että hän kirjoittaa aiheesta pian blogini ensimmäisen vieraskynän. Ehdotin hänelle, jutun rungoksi sitä, että hän aloittaa kertomaan, millaista arvostelua on kohdannut ja päättää tekstin siihen, että miten nyt on sinut itsensä kanssa.

Hän kommentoi, että entä jos en vielä ole.

Olin hetken hiljaa ja sanoin, että no, kerro ainakin, mihin asti olet päässyt.

Niin, en minäkään ole vielä sinut itseni kanssa, vaikka siitä paljon kirjoitankin. Tuskin meistä kukaan on koskaan täysin valmis ja eheä. Meissä on säröjä, jotka välillä voimistuvat, vaikka luulit niiden jo korjaantuneen.

Voin kehossani huomattavasti paremmin kuin vuosi sitten. On hetkiä, kun todella nautin kehostani ja pidän sitä kauniina. Ryhtini on suoristunut ja koen olevani itsevarmempi ja seksikkäämpi kuin vuosiin. Olen oppinut tällä matkalla suunnattoman paljon itsestäni. Sisäinen kriitikkoni on suurimman osan ajasta lomalla jossain Siperian peräkylillä.

Mutta sitten tulee hetkiä, jolloin paha olo ryöpsähtää lähes lamauttavana ja haluaisin hakata makkaroitani, että ettekö te nyt tajua lähteä. Kriitikko kuiskii, että mitä, erehdyitkö jo uskomaan, että oikeasti näyttäisit paremmalta.

Vuosi sitten olisin jäänyt tähän oloon vellomaan. Mutta nyt tiedän, että tämäkin menee ohi. Kaikki menee ohi. Mikään ei ole pysyvää, ei edes paha olo.

<3: Inka I

FACEBOOK / INSTAGRAM / TWITTER

Lue myös:

Romahdus sovituskopissa – kun pylly on liian iso

Miksi inhoan kehoani?

Miksi olen ylipainoinen?

Näin masennus näkyi minussa – tarina siitä, kuinka katosin

Näin opin hyväksymään kehoni tässä ja nyt

8 Comments

  • Pipu June 7, 2018 at 8:48 pm

    Pitäskö hän sitten laihduttaa jos itsekin tietää, että vaatteet ei näytä hyvältä?

    Reply
    • E June 8, 2018 at 10:00 pm

      Inka näyttää aina upealle❤ Nainen, jolla on mieletön tyylitaju ja osaa korostaa upeasti parhaita puoliaan! Paino on ihan yhdentekevää, saisi moni ottaa Inkasta mallia!

      Reply
      • Inka I June 10, 2018 at 3:29 pm

        Voi kiitos, ihana E! <3 Vetipä meikäläisen sanattomaksi. Mielettömän kauniisti sanottu! Ja paino todellakin on yhdentekevää.

        Reply
    • Inka I June 10, 2018 at 3:34 pm

      Hei Pipu! Kiitos kommentistasi, mutta et ilmeisesti ymmärtänyt tekstin pointtia tai tulkitset sen tahallasi väärin. Tiedän näyttäväni useimpina päivinä hyvältä ja vaatteet kauniilta ylläni. Välillä tulee huonoja päiviä, jolloin tyytymättömyys kehoa kohtaan nostaa päätään.

      Kiitos laihdutusvinkistä. Tiedostan asian kyllä itsekin, kiitos. Laihduttaminen ei vain kaikilla onnistu pelkällä tahdonvoimalla ja vaikka olenkin ollut huomattavasti hoikempi, en ole silti ollut tyytyväinen kehooni. Siksi haluan arvostaa kehoani nyt, tässä hetkessä.

      Reply
  • Maria June 7, 2018 at 9:07 pm

    Siis pakko kysyä tuosta ovulaatiosta!! Kestääkö sinulla se ovulaatiokipu monta päivää vai vain hetken? Mulla tuntuu, että kestää useita päiviä,jos tää nyt sitä taas on (sopis kyllä kun n.2 vk kuukautisista) :( Mulla vasta nyt synnytyksen jälkeen muuttunut ihmeen kivuliaaksi ja menkkakivut vastaavasti melkeen loppunut..

    Reply
    • Inka I June 10, 2018 at 3:32 pm

      Hei Maria! Kestää useamman päivän, joskus jopa itse menkkoihin asti. Menkkakipujen eka päivä on paha mutta yleensä siis ovulaatiokivut ovat paremmat. Mulla on takana kohdunulkoinen raskaus, jonka jälkeen kivut voimistuivat todella paljon varsinkin oikeassa munajohtimessa, jossa raskaus oli.

      Otin noin vuosi sitte kipuihin hormonikierukan, joka on hieman auttanut. Lisäksi syön buranaa/miranaxia.

      Eräs ystävänikin sanoi, että synnytyksen jälkeen hänelläkin ovulaatiokivut ovat pahemmat kuin menkkakivut, erikoista!

      Reply
  • Jj June 7, 2018 at 11:05 pm

    What would Inka do ❤️

    Reply
    • Inka I June 10, 2018 at 3:30 pm

      Voi, ihana! <3 <3

      Reply

    Leave a Comment

    Your email address will not be published. Required fields are marked *

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

    • Voisin syödä aamupalaa 24/7/365 ☕️🥐 Onko siellä kanssasiskoja tahi -veljiä? 👋🏻
P.S. Ihanaa et pannat on taas in! 🥰
#breakfast #breakfastlove #breakfastalldayeveryday #breakfastlover #pomochflora #acaibowl #chiapudding #peanutbutter #healthybreakfast #frukost #frukoststockholm #aamiainen #hairband #visitstockholm
    • Tämä vihersmoothie on ollut blogin suosituin postaus jo kaksi vuotta! 🙌🏻 Enkä ihmettele, koska tämä on munkin kestosuokkari. Viimeksi tänään huitaisin välipalaksi. 
Tässäpä resepti. Kerro sitten mitä tykkäsit 🥰 Onks sulla jotain lempismoothieta? Uudet reseptit kiinnostelis.

TÄYTELÄINEN VIHERSMOOTHIE
🍌1 banaani
🍍1 dl ananasta
🥑 puolikas avokado
▪️noin 1 rkl tuoretta inkivääriä
▪️reilu kourallinen lehtikaalia
▪️reilu kourallinen babypinaattia
▪️2 dl makeuttamatonta mantelimaitoa tai kookosjuomaa

1. Mittaa aineet tehosekoittimeen. Surauta vihersmoothie tasaiseksi massaksi. Smoothien salaisuus piilee siinä, että jaksat huudattaa tehosekoitinta niin kauan, että massa on aivan tasaista ja kuohkeaa. Nauti!
#recipeoftheday #recipe #smoothie #greensmoothie #smoothierecipe #smoothietime #dairyfree #healthyfood #healthysnacks #healthyrecipes #instafood #foodstagram
    • Hän on nykyisin mun läheisin työtoveri. Tiedättekö, kuinka paljon aikaa mulla menee päivisin siihen että leikin, rapsutan, lässytän, pussailen ja katselen, kun Ukko nukkuu, leikkii, riehuu tai on muuten vain söpö? Vitsit, kun siitä maksettais!

Ukko myös vahtii, että pidän riittävästi taukoja. Jos olen koneella liian kauan, hän alkaa tuijottaa mua korvat höröllään ja pää kallellaan. 
Lisäksi Ukko on aivan käsittämättömän kiinnostunut kaikista pr-lähetyksistä ja meillä onkin tässä suunnitteilla pientä yhteisproggista. 💁🏼‍♀️❤️🐕
#ukkokoira #rescuedog #dogsofinstagram #instadog #doggo #dogstagram #dailydog #entrepreneurlife #workmate
    • Tiedätkö, kuinka kauan nainen on voinut toimia yrittäjänä Suomessa?

Ajattelin näin Minna Canthin päivän ja tasa-arvon päivän kunniaksi jakaa @juliaihminen #melkeinkaikkirahasta -podcastista oppimani knopin.

Nainen on voinut olla yrittäjä vasta vuodesta 1868.
Sitä ennen nainen saattoi vähän puuhastella miehensä yrityksessä apurina. Jos nainen jäi leskeksi, hän saattoi periä yrityksen, mutta mikäli hän meni uudelleen naimisiin, uusi mies sai bisneksen. Hyvä syy pysyä sinkkuna, kuten Julia tuumasi podissaan. 
Ja vasta vuodesta 1930 naiset ovat saaneet oikeuden päättää omista rahoistaan!

Naisyrittäjyys on Suomessa siis melko uutta. Nykyisin naisia yrittäjistä on kolmasosa eli noin 80 000. Vielä on siis paljon kehitettävää, jotta naiset rohkenevat lähteä helpommin pyörittämään omaa bisnestä.
Onko siellä muita yrittäjiä? 🙌🏻
#minnacanthinpäivä #tasaarvo #equality #genderequality #naistenoikeudet #womenrights #equalrights #girlpower #girlscan #entrepreneur #entrepreneurship #womanentrepreneur #worklife #career #työelämä #yrittäjä #yrittäjyys #naisyrittäjät
    • Moni asia, mitä A tekemässäni haastattelussa sanoo, osui. 
Kuten:
✔️ Innostus on maailman tärkein voimavara eikä sitä voi ostaa rahalla.
✔️Joka kerta kysyn itseltäni, että kadunko, jos en tee tätä.
✔️ Suurin osa unelmista tulee haihtumaan savuna ilmaan, mutta se ei haittaa, sillä osa niistä unelmista voi toteutua. Se riittää. Joko voi onnistua tai saada turpaansa, mutta vain kokeilemalla tietää, miten käy.

Kiitos jutusta #sithlord #dragontamer @armanalizad aka Darth Alzad ❤️ Käy lukemassa juttu @duunitori n sivuilta, linkki biossa. 
#interview #journalist #duunitori #työelämä #yrittäjä #yrittäjyys #entrepreneur #dreambig #goalsetting